HAIHATUS25 kesänäyttelyn katalogi 2024

HAIHATUS25 kesänäyttelyn katalogi 2024

HAIHATUS25-näyttelyn kuraattori Ali Akbar Mehtan kirjoitus (EN)

Ali Akbar Mehta portait

Photographer: Aman Askarizad

HAIHATUS25 -exhibition

Co-curator Ali Akbar Mehta

Navigating many worlds (with a compass designed to break) or How to come together in an unstable state


A celebration of Haihatus completing 25 years – operating as a residency, an exhibition space, and an organisation that has worked through multiple changing iterations in flux to consistently remain at the heart of a culture-producing praxis – is a relevant marker of ideas brought forward from spaces traditionally left on the margins in Finnish contemporary art’s national and international contexts. To celebrate such an occasion is significant not only in the simultaneous crises of climate, capital, and culture but also locally prompted by the state of affairs within the Finnish art and cultural scene.

Finland is known as the ‘Land of Associations’, yet most art and culture-related associations are often on the brink of extinction or are walking the precarious edge of eking out their labour and funding to squeeze out ‘just one more’ exhibition, seminar, or festival before an imminent shutdown. This just-about-surviving condition of the art and cultural workers is caused due to an undue emphasis on newness and the trending next-big-thing, rather than continuity and slow meaningful work. It is reflected and even compounded by the Finnish socio-political environment where the past decade has seen an accelerated tilt towards far-right governance, the opposition to climate policies, the popularisation of Finnish ethnonationalism, and the ever-increasing restrictions on immigration, the rights of women and LGBTQI+ minorities. The new cuts in government budgets in social welfare funding and the growing job precarity of the working class are aimed neither at paying debts nor managing other public expenses, but towards ‘contemporary borderisation’ – a process that causes reinforcement, reproduction and intensification of the vulnerability of the financially weaker and structurally marginalized members of its society, and as such are aimed at adversely affecting them. We are living in a time where we are witnessing struggles over openness and enclosure, sovereignty and nationalism, citizenship and identity, or for that matter security and freedom.

What can a shift in focus from surviving to celebrating look like? How do you navigate a space, a community, a city, or a country that can seem unwelcoming, hostile, or indifferent? What does it mean to occupy spaces that are not designed for you? What are the new ways of seeing and experiencing the world being shaped in our name, or that we are shaping for ourselves and others?

The 18 artists and collectives of the Haihatus 25 exhibition respond to these questions by showcasing a variety of works in multiple media, including painting, sculpture, VR, photography, printmaking, and film – each representing perhaps a differing set of values, yet are representative of the fact that today, artistic practice and research are increasingly enmeshed in systems and ecologies. Collaboration and transdisciplinarity are key themes. What’s more, we now recognize that the major issues the world faces – the issues that really matter – are all systems issues.

Systems that are reshaping the world order, which today is based on disenfranchisement, necropolitical governments prioritising security and ‘management of risk’ over welfare, socio-political-legal architectures of control, technology-driven speed regimes, and borderization as processes of containment and regulation. One such system issue is the ways in which these techno-political regimes affect our knowing and interfacing with the world around us, and how we experience, understand, and learn from it.

We are allegedly living in a ‘knowledge-based’ society, where immaterial labour has a dominant form, where the ability to communicate, to act autonomously and to produce knowledge are the requirements for being creative, for creating and consuming knowledge. Knowledge has to be produced somewhere, once produced, it has to be transmitted… this transmission, by necessity, implies a pedagogical element. It is a process of teaching and (un)learning, of re-evaluating whose knowledges, histories and stories are heard, deemed acceptable, and considered valuable. This is not limited to the art or cultural field but is symptomatic across multiple genres, disciplines and fields, ranging from the entanglements of globalisation, transnationalism, cosmopolitanism, and technisation.

Even within mainstream contexts, one may assume that if knowledge is of increasing importance today and across multiple fields, both institutions of creating and transmitting knowledge must be important – but reality disproves this assumption as we witness a deterioration due to lack of funding, ruining academies and universities; and defunding and cuts in culture sector reducing the effectiveness of artistic endeavours. If we stay in this course, we will reach a knowledge society without knowledge. Worse, society will transform into a society interested only in very specific kinds of knowledge – those that have immediate relevance in the job markets. The role of pedagogy in imparting knowledge based on economic gain is a crucial statement of fact indicating the state of government policy, the dominating corporate sectors and the diminishing role of knowledge itself.

A micronarrative within the exhibition, a trajectory formed through works by Joss Allen, Sheung Yiu, Adnan Mirza, Bruno Moreschi and Bernado Fontes, seeks to subvert these effects by creating relevant and meaningful knowledge production that goes against the grain of neocolonial and neoliberal capitalism and the prescriptive definitions of progress.

Joss Allen’s A rye becoming is a sound piece and publication delving into the evolution of cultural relationships between human beings and rye, first as a weed and later as an irreplaceable food grain of historic significance. Styled as an auto-ethnographic and poetic narrative from the perspective of Rye, the sound/text may be experienced while atop a watchtower, gazing across a field of wheat, a field that rye was historically borne out of, or even while walking among the golden stalks during the heart of summer.

Sheung Yiu’s Everything is a projection contemplates the authenticity of (virtual) reality. The work invites its audiences into an installation comprising two videos and wax sculptures, deploying the viewers’ sense of smell to subvert notions of digital space and memory; while Adnan Mirza’s Memoryscape utilises digital space to elaborate on ‘memory’ through an interactive Virtual Reality (VR) experience that complicates notions of home and belonging. By claiming that multiple modalities of belonging-ness are possible, Mirza presents a fragmented layering of two places Mirza calls home – Lahore and Helsinki – as viewers experience the tapestries of contaminated realities, these overlaps are further multiplied and made hybrid by the witnessing gaze of the viewer. In another room, these hybridities are consolidated and concretised as drawings in ink.

The works of Bruno Moreschi and Bernado Fontera, titled Decanonization, present reverse-engineered photo images from Google’s Open Images dataset. By recreating those parts not used and discarded in training Computer Vision systems, their work not only foregrounds questions of commodified value, extractivist capitalism, and ‘strategy of domination’, but also shatters popular conceptions of AI as being ‘an independent automated entity that functions without human support’. This is highlighted by the accompanying video that provides a first-person account of the exploitation of out-sourced and underpaid ‘Turkers’ (crowd workers) by the ‘AI Industry’, who perform millions of Human Intensive Tasks (HITs) to enable simple algorithms to process big data.

Together these four works present systems-critical techno-political narratives that seek to expand ways of collaborative and transdisciplinarity knowing. Here, the artist is simultaneously an archivist/ artist/ curator/ author/ researcher/ participant/ audience. Their works exemplify that in times where institutional pedagogies are linked to commodification and are failing, it is possible to resist and generate relevant and meaningful knowledge(s) that carry with them the potential to affect change.

Harmony In Displacement – Jaakko Autio

Jaakko Aution installaatiosta kuva. Kuvassa valkoiset kaiuttimet Haihatuksen Voimametsässä.


Jaakko Aution ääni-installaatio

Harmony in Displacement on Jaakko Aution ääni-installaatio, joka saa ensi-esityksensä Haihatuksen kesänäyttelyssä  Jubilee – 25 vuotta Haihattelua! -osiossa 15.6 – 28.8.2024. Teos on tuotettu yhteistyössä Joutsan Ukrainalaisten, Suomalaisten, Venäläisten ja Virolaisten kesken.

Harmony in Displacement on yhteisöllinen äänitaideteos joka käsittelee ihmisen kuuluvuutta maailmaan. Työ ravistaa oletuksia toiseudesta lempeällä tavalla ja pyrkii purkamaan näkymättömiä rajoja välillämme. Harmony in Displacement luo tilan erilaisille geopoliittisille taustoille ja tarinoille. Teoksen ytimessä on moninaisen ja jaetun ihmisyyden samanaikaisuus.

Harmony in Displacement on 20 kanavainen ulkotilan ääni-installaatio, jossa kuullaan Ukrainalaisten, Venäläisten, Virolaisten ja Suomalaisten laulajien kolmiääninen kuorosovitus 180 vuotta vanhasta Ukrainalaisesta kansanlaulusta, jossa äiti tuuduttaa lastaan uneen. Kuultavan kappaleen sovittu Anna Voutilainen, joka johti myös kuoroa äänityksissä Haihatuksessa toukokuussa 2024. Teoksessa kuullaan laulua, puhetta sekä haastattelumateriaalia. Teoksella ei ole ajallista kestoa, se aukeaa siitä hetkestä käsin kun vierailija astuu teoksen sisään Haihatuksen amfi-teatterissa. Teoksen äärellä voi levätä.

Jaakko Aution installaatiosta kuva. Kuvassa valkoiset kaiuttimet Haihatuksen Voimametsässä.

Taidelaitos Haihatuksen kesäohjelma 2024

Haihatus25 kesänäyttely 15.6.-25.8.2024

Haihatuksen kesä on yhtä juhlaa

– Nykytaidetta ja indiemusiikkia Järvi-Suomen idyllisissä kesämaisemissa

Aivan nelostien läheisyydessä sijaitseva taidekeskus Haihatus viettää runsasohjelmaista 25-vuotista taivalta juhlistavaa kesää Joutsassa, Keski-Suomessa. Kesän taidetarjonta koostuu neljästä eri näyttelystä, joista kolme löytyy Haihatuksen viehättävästä pihapiiristä, sen gallerioista ja veistospuistosta, sekä neljäs Suomen ainoasta kineettiseen, eli liikkuvaan taiteeseen erikoistuneesta KITA-galleriasta.

Vuonna 2022 Anders Bergman rakensi peilitalon Haihatuksen pellolle. Kuva: Minna Valtonen

Juhlakesän näyttelyissä käsitellään ajankohtaisia ja puhuttelevia teemoja nykytaiteen keinoin. Näyttelyosioissa esitellään paitsi ennennäkemättömiä teoksia, myös Haihatuksessa vuosien varrella olleiden taiteentekijöiden teoksia, sekä Haihatuksen juurille juontavaa ITE-taidetta, eli nykykansantaidetta.

Kesänäyttelyt tuovat yhteen ainutlaatuisen kokonaisuuden erilaisista tekemisen tavoista ja eri taustoista tulevien taiteilijoiden teoksia. Haihatus haluaa juhlia jokaisen oikeutta taiteeseen, tehden näkyväksi näkökulmia ja todellisuuksia, joita emme ole valtavirrassa tottuneet kokemaan.

Taidelaitos Haihatus on nykytaiteen kesäparatiisi. Kuva: Timo Anttila
Haihatus25 kesänäyttely 15.6.-25.8.2024

Kesänäyttelykokonaisuus tarjoaa nähtävää ja koettavaa koko päiväksi

HAIHATUS25, Haihatuksessa 15.6.–25.8.2024

Haihatuksen 25. juhlavuoden HAIHATUS25 -kuvataiteen kesänäyttelyssä on nähtävillä laaja kattaus suomalaisten ja kansainvälisten nykytaiteilijoiden teoksia. 

Galleriatalon HAIHATUS25 -ryhmänäyttely esittelee uutta nykytaidetta, jossa nähdään monen muotoisia teoksia: maalauksia, veistoksia, valokuvia, lyhytelokuvia, grafiikkaa sekä virtuaalitodellisuuteen toteutettuja teoksia. Kesänäyttely on ainutlaatuinen näkymä nykytaiteen eri osa-alueisiin Suomessa, jonka ovat kuratoineet Elham Rahmati, Ali Akbar Mehta, Jenna Jauhiainen ja Julius Valve. Ryhmänäyttelyn avajaiset pidetään lauantaina 15.6.2024 ja siellä esiintyy muun muassa MYÖS -kollektiivi. 


HAIHATUS25 -kesänäyttelyn taiteilijat kohtaavat ja kyseenalaistavat nykymaailman menoa muokkaavia toimintatapoja ja kehityssuuntia. Näyttelyssä mahdollistetaan kriittisiä ja ajankohtaisia kohtaamisia, jotka keskittyvät identiteetin, minäkuvan ja yhdenvertaisuuden lisäksi rakenteelliseen syrjintään. 


“Olemme kuraattoriryhmän kanssa koostaneet ajankohtaisen, kriittisen ja monipuolisen näyttelyn. Olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota sellaisten taiteilijoiden esiin nostamiseen, joiden taide ei aiemmin ole ollut näin suuren yleisön saavutettavissa,” kertoo Jauhiainen.


Maailmantilaa viime vuosina ovat määrittäneet edelleen käynnissä olevat suuret muutokset – pandemia, kolonialismin vastustaminen ja rodullistettujen oikeudenmukainen kohtelu – jotka tekevät tämän näyttelyn herättämistä keskusteluista ja esille nostamista äänistä nyt tärkeämpiä kuin koskaan. 


Sheung Yiu

Bogna Luiza Wisniewska

Sakari Vinko

Minni Välipakka 

Alma Tuuva (@pikakahvimemegirl)

Lada Suomenrinne

Juliana Irene Smith

Azar Saiyar

Samra Šabanovic

Golrokh Nafisi

Bruno Moreschi

Adnan Mirza

Jade Lönnqvist

Jenni Laiti

Gülbeden Kulbay

Minjee Hwang Kim

Anna Karima

August Joensalo

Nayab Noor Ikram

Gabrielė Gervickaitė

Paola Fernanda Guzmán Figueroa

Piergiorgio Colone

Camille Auer

Uzair Amjad

Joss Allen

Lue lisää HAIHATUS25-näyttelystä tästä linkistä.

Jubilee juhlii Haihatuksen historiaa ja yhteisöllisyyttä

Jubilee –  25 vuotta Haihattelua! -näyttelyosuudessa nähdään Haihatuksen pihapiiriin ja Fantasia-taloon rakennettu itsenäinen näyttelyosuus, joka tuo yhteen aiempien vuosien Haihatus-taiteilijoita, uusia taiteentekijöitä, sekä yhteisötaidetta. Pihapiirin taidekokoelma on yllättävä ja innostava sekoitus nykytaidetta sekä omaehtoista ITE-taidetta keskellä kaunista maalaismaisemaa.

Voimametsä on Haihatuksessa kehitetty matalan kynnyksen yhteisötaidekonsepti. Kyseessä on Haihatuksen pihapiirin rakentuva kokonaisuus, jonka tarkoituksena on osallistavan taiteentekemisen kautta luoda hyvinvointia syrjäytymisvaarassa, heikossa yhteiskunnallisessa asemassa ja laitoshoidossa olevien sekä pakolaisina elävien eri-ikäisten ihmisten arkeen.  

Jubilee-näyttelyä kuratoivat Risto Puurunen ja Panu Ollikainen sekä yhteisötaideprojekti Voimametsän taiteellinen johtaja Kaisa Vigman

“Jubilee-näyttelyssä nähdään taiteilijoita Haihatuksen 25-vuotisen historian varrelta. Vesa Väänäsen lahjoittama ITE-taidepellon taidekokonaisuus restauroidaan entiseen loistoonsa.  Voimametsässä nähdään Jaakko Aution yhteisötaideteos, jossa paikalliset joutsalaiset ja Joutsassa asuvat ukrainalaiset pakolaiset laulavat yhdessä”, kuvailee Puurunen.


Raimo Auvinen & Merja Metsänen

Martina Buck

Veli Gränö

Hilma Harju

Heikki “Morgan” Hämäläinen

Johanna Juvonen & Biagio Rosa

Tero Jartti

Marko Kaiponen & Katja Öhrnberg

Ella Keihäsniemi

Mauri Korhonen

Virpi Lehto

Tia Matikainen

Kari Mutenia

Pasi Mälkiä

Ben Nozrachev

Lempi Peltonen

Markku Pennanen

Kalle Turakka Purhonen

Pauliina Turakka Purhonen

Vesa Väänänen


Jaakko Autio 

Santiago Delgado 

Anna Miller 

Eija Peltola

Daniela dos Reis 

Aino Säävälä 



Joutsan yhtenäiskoulu

Näkymättömyys, KITA-galleriassa 14.6.–25.8.2024

Haihatuksen tarjontaan kuuluu myös vuonna 2022 perustettu Kineettisen taiteen talo KITA, joka löytyy aivan Nelostien vierestä. Liikkuvaan taiteeseen erikoistunut galleria tarjoaa tänä kesänä kesänäyttelyn teemalla Näkymättömyys. Teokset levittäytyvät gallerian katolta aina rantaveteen asti. Kaksikerroksinen talo muovautuu jatkuvasti kineettisen nykytaiteen ja taiteilijoiden tarpeiden mukaan. Kesän 2024 näyttelyyn kutsutut taiteilijat ovat Elisa Hillgen, Mari Hokkanen, Marianne Kurki, Antti Kytömäki, Mimosa Pale, Marloes Van Son, Kestutis Svirnelis sekä KITA-gallerian taiteellinen johtaja ja näyttelyn kuraattori Tuomo Vuoteenoma.

KITA-gallerian avajaiset pidetään perjantaina 14.6.2024.

Lue lisää KITA-galllerian Näkymättömyys-näyttelystä tästä linkistä.

KITA-galleria ulkopuolelta kuvattuna. Seinät ovat värikkäät ja portaat kirkkaan keltaiset.
KITA-galleria sijaitsee nelostien varrella Joutsan kupeessa. Kuva: Mimosa Pale
Musasunnuntait ovat rentohekisiä musiikkitapahtumia Haihatuksen pihapiirissä. Kuva: Timo Anttila

Indiemusiikkia ja esittävää taidetta keskellä idyllistä maalaismaisemaa

Haihatus järjestää jo ilmiöksi muodostuneita koko perheen piknikhenkisiä MusaSunnuntai -konsertteja tuoden Haiha-stagelle suomalaisen indiemusiikin kiinnostavimmat nimet. Nauti konserttien piknikhenkisestä tunnelmasta Haihatuksen pihapiiristä löytyvän suuren tammen alla, ja koe kesän rennoimmat MusaSunnuntait mitä parhaimmassa seurassa!


Joutopäiväviikonlopun ajan Haihatuksen viereisen pellon heinäseiväskuja johdattaa vaaleanpunaiseen telttaan, jossa koetaan uusi, kiertävä SLURPS -näyttämö. Nykytaidetta tarjoavia SLURPS -minifestivaaleja on kesällä 2024 neljässä kaupungissa: Kajaanissa, Joutsassa, Kuopiossa ja Porissa. SLURPS rakentaa kevyitä tuotannon tapoja taidekentälle sekä luo vaihtoehtoista taloutta käyttäen omaa, nanna-nimistä aikavaluuttaa. 


Haihatuksen monitaiteellinen kesä tarjoaa nähtävää ja koettavaa päiväntäydeltä. Poikkea päiväksi  tai vietä kokonainen kulttuuriviikonloppu omintakeisessa taideympäristössä hyödyntäen lähialueen majoituspalveluita. Tiesithän myös, että etelän ja pohjoisen suunnasta tulevat bussit pysähtyvät aivan KITA-gallerian viereen! Taidematkalle voit siis saapua helposti esimerkiksi suoraan Helsingistä ilman omaa autoa. KITA-gallerian ja Haihatuksen väliselle matkalle voit lainata meiltä myös polkupyörää, jolloin matkan taittaminen sujuu entistä sutjakkaammin.


  • PE 14.6. KITA-gallerian kesänäyttelyn avajaiset (vapaa pääsy)


  • LA 15.6. Haihatuksen kesänäyttelyn avajaiset (vapaa pääsy)


  • 15.6.–25.8.2024 Juhlavuoden kesänäyttelyt Haihatus & KITA avoinna ke-su klo 11-18 (Liput 15/10/5)


  • PE-LA 5.–6.7. Slurps – Uusi nykytaiteen näyttämö vierailee Haihatuksen viereisellä pellolla

(Maksutapana “Kansankeittiö”)

*SLURPS PE 5.7. klo 17-22

*SLURPS LA 6.7. klo 12-19


  • SU 7.7. MusaSunnuntai: Jukka Nousiainen trio, Rütmi-Sepot, DJ Muovisorvaamo

Klo 18-22

(Ennakkoliput 20/15, portilta 22/17)

Jatkoklubi @Kellari: APROX. (Vapaa pääsy)


  • SU 14.7. MusaSunnuntai: Lyyti, Hehewuti, DJ Muovisorvaamo

Klo 18-22

(Ennakkoliput 20/15, portilta 22/17)

Jatkoklubi @Kellari: Varpuset (Vapaa pääsy)


  • LA 20.7. Juuret vierailee Haihatuksessa: Gallows Dance, Hirvikoira Hirvonen ja Uncle Wormwood

(Ennakkoliput 20/15, portilta 22/17)

Jatkoklubi @Kellari: Faarao Pirttikangas 


  • SU 28.7. MusaSunnuntai: Eläkeläiset, Muovipussi, DJ Muovisorvaamo 

(Ennakkoliput 25/20, portilta 27/22)

Klo 18-22

Jatkoklubi @Kellari: Rokki-Mari (Vapaa pääsy)

KITA-galleria: Näkymättömyys 15.6.- 25.8.2024

Silmiä hivelevää Näkymättömyyttä KITAssa


Kineettiseen taiteen talo tarjoaa tänä kesänä kesänäyttelyn teemalla Näkymättömyys. Teokset levittäytyvät gallerian katolta aina rantaveteen asti. Näyttelyn taiteilijat ovat Elisa Hillgen, Mari Hokkanen, Marianne Kurki, Antti Kytömäki, Mimosa Pale, Marloes Van Son, Kestutis Svirnelis sekä Tuomo Vuoteenoma.

Mutta mitä on näkymättömyys? Hyvä vai huono juttu? Jokainen ihminen toisinaan haaveilee näkymättömyydestä, kuinka olla kärpäsenä katossa kun jotain salattua tapahtuu. Jotain sellaista, mihin vain mielikuvitus saattaa ylettää. Näkymättömyys on puuttuva palanen, sitä, että jotain olennaista jää yllättävällä tavalla näkymättä. Näkymättömyys ei ole olemattomuutta, savua voi olla ilman tulta.

Taiteilijoita houkutellaan usein tekemään ilmaista työtä, tekemään taideteoksia, joista tarjoillaan vastineeksi näkyvyyttä kulloisenkin asian yhteydessä. Edellisessä tapauksessa palkkio jää näkymättömäksi.

Kitagallerian kesänäyttelyssä taas kahdeksan erinomaista taiteilijaa tarjoaa hulppeita taideteoksia yleisölle.  Kaikki mitä et näe puolestaan kuuluu näyttelyn teemaan eli Näkymättömyyteen. Taideteoksen kokeminen vaatii usein syventymistä, pysähtymistä ja aikaa, jolloin ajatukset ja parhaassa tapauksessa mielikuvitus pyrkii täydentämään mahdollisia aukkopaikkoja. Taidenäyttelyn kokeminen on makeimmillaan juuri tätä: teoskokonaisuuden palaset hämmentävät ajatuksia ja tuntemuksia yksilökohtaisesti, jolloin jokaisen kokijan näyttelykokemus on hyvin intiimi ja persoonallinen.  Taide on valhe, joka auttaa meitä näkemään totuuden” – Pablo Picasso

Tervetuloa näyttelyyn! t. Tuomo Vuoteenoma / KITA

Näkymättömyys-näyttely on avoinna 15.6. – 25.8.2024  Keskiviikosta sunnutaihin klo 11-18


Haihatuksen kävijäkysely 2020 on nyt auki – vastaa ja osallistu kahden hengen lippupaketin ja hotelliyön arvontaan!

Haihatuksen vuosi 2020 on lopuillaan, joten nyt on palautteen keruun aika! Haihatus on järjestänyt vuoden aikana poikkeuksellisista ajoista huolimatta monipuolisesti kulttuuri- ja taidetapahtumia – vuosi käynnistyi Cleaning Womenin Aelita-elokuvasäestyksellä, kesäkuun viimeisellä viikolla avattiin Tuomo Vuoteenoman kuratoimana 21. Haihatuksen Kesänäyttely Avantgardevekkula, heinäkuussa käynnistyi kuusiosainen MusaSunnuntai -keikkasarja sekä syyskauden kruunasi unenomainen Haihatuksen Syysnäyttely Aika X.

Kuva: Sami Mäkinen

Vastaamalla kävijäkyselyyn annat meille tärkeää tietoa, kuinka voimme olla ensi vuonna entistäkin parempia sekä mitä kaikkea te kävijät haluatte nähdä ja kokea meillä. Kyselyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia ja se on auki vuoden loppuun saakka.

Kyselyyn pääset vastaamaan täältä.

Skip to content