Ensi kesän Lumous-näyttelyn taiteilijat esittäytyvät
Joutsalaisen Taidelaitos Haihatuksen valtakunnallisesti tunnettu nykytaiteen kesänäyttely avautuu yleisölle lauantaina 28. kesäkuuta 2025. Yhteisökuratoidussa näyttelyssä nähdään teoksia 22 taiteilijalta. Lumous on heidän ideoistaan ja ilmaisuvoimastaan yhteen punottu kokonaisuus, joka vaalii lapsenomaista uteliaisuutta, toiveikkuutta ja valoa.
verkkosivut | Kuva: Andy Best
Andy Best on kuvanveistäjä, luennoitsija ja kuvanveiston professori Kuvataideakatemiassa Taideyliopistossa, kun taas Merja Puustinen on kuvataiteilija, tuottaja ja väitöskirjatutkija Kuvataideakatemiassa. Media- ja kuvataiteilijat Best ja Puustinen ovat erikoistuneet provokatiivisiin interventioihin galleria-, museo- ja kaupunkitilassa.
Heidän työnsä käsittelevät usein yhteiskunnallisia teemoja fyysisellä ja leikkisällä tavalla. He ovat lisäksi työskennelleet videon, valokuvan, performanssin, median ja robotiikan kanssa vuodesta 1992. Taiteilijaparille myönnettiin jopa Suomen ensimmäinen mediataiteen valtionpalkinto vuonna 1998. Lisäksi Puustinen ja Best työskentelevät kuraattoreina ja tuottajina laajoissa kansainvälisissä tuotannoissa. Näistä viimeisin on vuosien 2024-2026 aikana purjehtien toteutettava Itämeri-projekti Imagining Godzilla, johon osallistuu n. 50 kansainvälistä taiteilijaa.
Deniz Satir on Istanbulista kotoisin oleva kuvataiteilija, joka asuu Helsingissä. Hänellä on oikeustieteen kandidaatin tutkinto, ja hän opiskelee parhaillaan kuvanveiston osastolla Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Hän työskentelee mielellään pehmeiden materiaalien parissa – teemanaan pehmeiden ja perinteisten materiaalien vastakkainasettelu – luoden installaatioita, jotka käsittelevät yhteiskunnallisia ja poliittisia teemoja sekä itsetuhoisuutta värien, huumorin ja kodikkuuden kautta.
Kuva: Tarja Petrell
Edwina Goldstone (Master of Fine Art, 2008) on monialainen taiteilija, joka on asunut ja työskennellyt Riihimäellä vuodesta 1994. Goldstone on esiintynyt sekä kansallisissa että kansainvälisissä näyttelyissä ja taidefestivaaleilla. Hänen teoksensa yhdistävät monia tieteenaloja veistoksellisista installaatioista maalaukseen, piirtämiseen, elävään taiteeseen ja sosiaalisesti sitoutuneisiin taideprojekteihin. Hän on tunnettu siitä, että hän käyttää työssään löydettyjä esineitä, jotka ovat täynnä henkilökohtaista historiaa ja kulttuurista merkitystä.
Henriikka Kivelä näkee maalaukset enemmän kuin vain kuvina; niissä pistäydytään jossain syvemmällä, sisimmässä ja tilassa, joka meitä ympäröi samanaikaisesti. Ne ovat elettyjä hetkiä ja tunteita, jotka piirtyvät kankaalle maalauksen prosessissa niin siveltimen vedoin kuin lopulta sitä silmällä aistien ja tarkastellessa. Maalausten abstraktin ja esittävän välimaastossa vaellellessa katsojalla on vapaa tila aistia, tuntea ja viipyä omissa keskusteluissaan tai hiljaisuudessa. Maalaukset on maalattu suoraan kankaalle inkillä hyvin samaan tapaan kuin akvarellimaalaukselle myös on ominaista.
Kuva: Niina Lehtonen Braun
“Rakkauden taajuus on 528 Hz.
Onkohan se ikä, vai elämänvaihe, kun alkaa kiinnostaa hiukkaset, taajuudet ja säteily. Toisaalta olen aina huomioinut tuoksuja, hajuja, sisäilman laatua sekä erilaisia ‘viboja’ ihmisistä ja paikoista. Myönnän tämän nyt myös kuvataiteilijana.”
Ilona Valkonen tuo Haihatuksen Lumous-näyttelyyn kestollisen monumentin, jonka ytimessä on hajoaminen (decomposing) eli kompostoituminen ja materian uudelleenjärjestyminen. Hänen kumppaneitaan prosessissa ovat sakset sekä osterivinokasrihmasto.
I. A. Jääskeläinen on Helsingissä asuva sarjakuva- ja mediataiteilija, peli- ja musiikkituottaja sekä soittaa bändissä. Hän kuvailee itseään: “Jack of all trades, master of none.” Hänellä on havaittu “retrokärpästen” puremista kausaalisesti indoktrinoituja oireita, kuten DVD-keräily, Amiga-pelituotannot tai kuolleiden mikroprosessoreiden ohjelmointi.
“Tietokoneiden valjastaminen ihmiskunnan manipulointiin nähtiin uhkana jo 80-luvulla. Siitä se sitten lähti.”
Joonas Ahtikallio on valokuva- ja äänitaiteilija Jyväskylästä. Hänen työskentelyssä yhdistyy kokeelliset menetelmät ja leikkisä uteliaisuus. Ahtikallion teokset syntyvät kokeilun, sattuman ja herkkyyden vuoropuhelusta; ne kutsuvat katsomaan maailmaa eri tavoin – hitaammin ja uteliaammin.
Juha Saraste on tehnyt pitkän uran saksofonistina, laulajana ja sanoittajana lukuisissa punk rock -yhtyeissä. Nykyään hän on Akaalla asuva viherrakentaja ja talvikausina romurautakuvanveistäjä, jolla ei ole taide- eikä metallialan koulutusta, vaan on itseoppinut taiteilija. Saraste tekee kierrätysmateriaalista eläinveistoksia. Hänellä on tähän mennessä ollut viisi omaa näyttelyä ja on lisäksi osallistunut yhteisnäyttelyihin Suomessa sekä Skotlannissa.
Instagram | Kuva: Niina Vehmaa
Jukka Silokunnas on välinevapaa mediataiteilija, joka on pitänyt lapsuudesta asti erityisesti kahdesta asiasta: rikkomisesta ja sotkemisesta. Lapsena niistä tuli usein toruja, nykyään harvemmin. Hän vihaa materiaa ja haluaa päästä tilaan, jossa kaikkien atomien viimeisetkin sidokset ovat katkenneet. Luonnollinen entropia on kuitenkin kärsimättömälle Silokunnakselle liian hidas prosessi, joten hän on päättänyt alkaa luonnonvoimaksi.
Instagram | verkkosivut
Kuva: Patrick Morarescu
Justyna Koeke on opiskellut kuvanveistoa Puolassa ja Saksassa. Hän työskentelee pääasiassa esiintyjänä julkisissa tiloissa sekä puku- ja lavastussuunnittelijana. Lisäksi hän soittaa bassoa Akademische Betriebskapelle -yhtyeessä ja valmistaa yhtyeelle esiintymisvälineistöä. Taiteessaan hän käsittelee ajankohtaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia teemoja.
Kim Somervuoren teoksissa graffitien ja korkeataiteen traditiot kohtaavat konkreettisesti. Erilaisten kulttuuristen viittausten yhdistely tekee Somervuoren teoksista moni-ilmeisiä ja yllätyksellisiä. Teos voi olla seinämaalaus, kolmiuloitteinen objekti, installaatio tai perinteisen taulumaalauksen logiikkaa ainakin näennäisesti muistuttava asia. Hänelle on taiteilijana keskeisempää tutkia erilaisten maisemien, niin kaupunkien kuin sisätilojenkin, muutoksia.
Instagram | verkkosivut
Kuva: Satu Tenhonen
Marja Patrikainen ammentaa aihemaailmaansa unista, eri kansojen mytologioista ja pop-kulttuurista. Alkuperäiskansojen ja ite-taiteen estetiikka sekä materiaalivalinnat ohjaavat hänen työskentelyään. Hänen veistoksensa ovat viestintuojia kuvitteellisesta todellisuudesta, jotka esittävät huolen koskien nykyajan ilmiöitä. Taiteentutkija Kari Yli-Annala kuvailee Patrikaisen teoksia: ”Teokset ottavat kontaktia katsojaan kuin hämärän rajamailta, kollektiivisen alitajunnan mytopoetiikasta peräisin olevat kohti kurkottavat hahmot.”
Nora Sederlöf on helsinkiläinen kuvataiteilija, jolla on myös vaatesuunnittelijan ja pukuompelijan ammattipätevyys. Sederlöfin työt ovat veistoksia ja veistosinstallaatioita.
Teokset koostuvat metallisista rakenteista, jotka on päällystetty erilaisilla tekstiileillä.
Kokonaisuuden ollessa abstrakti yksityiskohdat tuovat teoksiin tarinallisuutta ja
kerroksellisuutta. Töissä on tunnistettavia elementtejä, joita hän muokkaa, työstää ja
yhdistelee.
verkkosivut | Kuva: Pekka Tallqvist
Oona Tikkaoja on kuvataiteilija, jota kiinnostaa yhdessä tekeminen monenlaisten ihmisten ja eläinten kanssa. Tällä hetkellä Oona tekee mm. yhteisöllistä koulutaideteosta Kaarinaan sekä Kulttuurieläin-nimellä avoimia taidekursseja koiriensa ja hevostensa kanssa. Tikkaojan aiempia teoksia ovat mm. yhteisöllinen Olin täällä/Jag var här -veistosreitti Tuusulanjärven kampuksella, Unelma-veistos Sitratorilla Helsingissä ja taiteilijaryhmän kanssa Turun Kupittaanpuistoon tehty leikittävä veistos Papu.
Suvi Vepsä on taidehistorian väitöskirjatutkija Turun yliopistosta. Tutkimuksessaan hän tarkastelee monilajisen taiteen potentiaalia uudenlaisten olemisen, tekemisen ja tietämisen tapojen hahmottelussa aikamme ekologisten ja eettis-poliittisten haasteiden keskellä. Hän on kiinnostunut hoivasta, huolenpidosta ja erilaisista yhteistyön muodoista sekä monilajista yhteiseloa määrittävinä ja ylläpitävinä suhteisuuksina että taidetta ja tutkimusta ohjaavina käytänteinä.
Kuva: Annina Mannila
Risto Puurunen on itseoppinut muusikko ja kuvataiteilija, joka rakentaa niin soittimensa kuin taiteensa romuista ja rautalangasta. Hänen taiteellinen työ kattaa liikkuvat Camera Obscura -installaatiot sekä valoa, varjoja ja 3D-laseja hyödyntävät immersiiviset tilateokset.
Hänet tunnetaan erityisesti Cleaning Women -yhtyeen jäsenenä, jonka kanssa hän on esiintynyt kansainvälisesti, säestänyt mykkäelokuvia livenä ja säveltänyt musiikkia dokumenttielokuviin. Yhtyeeltä on tulossa ensi syksynä uusi levy, joka lähettää yhtyeen eteenpäin kohti uusia seikkailuja. Lisäksi Puurunen on tärkeä toimija Haihatuksessa, jossa hän vaikuttaa johtoryhmässä, on mukana toimintaa ylläpitävässä yhdistyksessä sekä omistaa yhdistyksen hallinnassa olevat kiinteistöt ja maa-alueet.
Suvi Vasaman juuret teatterinukkejen parissa ilmenee hänen veistoksissaan, joiden teossa on hyödynnetty nukketeatterissa opittuja taitoja. Tekoprosessi on aikaa vievä ja sen aikana ehtii käydä läpi laajan skaalan tunteita. Teoksia ei suunnitella tai luonnostella etukäteen, vaan ne syntyvät ajatuksista, joista muuttuu vuoropuhelu työskentelyn aikana. Veistosten lopullinen ulkomuoto rakentuu tukirakenteiden, akryylimaalin ja lukuisten paperikerrosten myötä.
Tapani Kokko on Orimattilassa työskentelevä kuvanveistäjä, jonka työskentelymateriaalina toimii puu. Hänen teoksissaan kiehtoo niiden leikittely salonkitaiteen ja kansantaiteen välillä. Lisäksi hän on muusikko ja näyttelijä sekä luonut performanssitaidetta yhdessä vaimonsa Virpi Kannon kanssa projektinimellä Taidevankkuri Linnuntie vuodesta 2016 lähtien.
Veera Kopsala on veisto- ja maalaustaiteen parissa työskentelevä kuvataiteilija, joka tekee kolmiulotteisia puureliefimaalauksia taltoilla, rälläkällä, sähkösahalla sekä akryyli- ja vesiväreillä maalaten. Teosten ytimessä on ruumiillisuus. Kopsala valmistui Kuvataiteen maisteriksi Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2022. Hänen töitään on muun muassa Maaseudun Sivistysliiton ja Suomen Taideyhdistyksen kokoelmissa. Hän työskentelee Koneen Säätiön kaksivuotisella apurahalla.
Ville-Pekka Vihma (Instagram | verkkosivut) ja Vera den Arend (Instagram | verkkosivut) ovat Kankaanpään taidekoulusta valmistunut, nykyisin Kangasniemellä vaikuttava taiteilijapari. He yhdistävät voimansa Taidelaitos Haihatuksen kesänäyttelyä varten luomalla yhteisen kokonaisuuden, joka sivuaa molempien itsenäisiä teoksia ja esinekoostetta yhtenäiseksi mutta salaperäiseksi, historialliseksi installaatioksi.
This will close in 0 seconds
