Useimmat kunnat Suomessa painiskelevat yhteisöllisyyden kanssa. Yhteisöllisyys tutkitusti suojaa monelta murheelta, mutta sitä on vaikea ylhäältä alaspäin synnyttää. Yhteisöllisyys on lähtökohtaisesti kansalaistoimintaa: sitä kun ihmiset ovat ihmisiä toisilleen.

Harva lähtökohtaisesti vastustaa yhteisöllisyyttä, mutta yhteiskunnassamme on pohjavirtauksia, jotka joka tapauksessa ovat sitä murentaneet. Moni käpertyy kotiinsa ja elää omalla asuinpaikallaan kuin nukkumalähiössä, vaikka periaatteessa ympärillä olisi kuinka kiva kylä tahansa. Kaiken ikäisten osalta on syytä olla huolissaan liiallisesta ruutuajasta. Ainahan se on jostain pois.

Yhteisöllisestä kulttuurista elinvoimaa

Kulttuuri ja liikunta kuuluvat niihin keinoihin, joita kunnalla on käsissään yhteisöllisyyden synnyttäjänä. Kun mahdollistetaan sekä asiallisia olosuhteita tarjoamalla että siemenrahoituksella monenlaista kulttuuritoimintaa, on ihmisillä syy tulla toistensa pariin. Se synnyttää myös muuta elinvoimahyötyä.

Kun ihmiset lähtevät liikkeelle pällistelemään kulttuuriperintökohdetta tai taidetapahtumaa, monenlainen elinkeinotoiminta hyötyy samalla. Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä on vitsaillut, että suurin taloudellinen hyötyjä museotrendistä on ABC-ketju. Tämä vitsi on totta.

Yhteisöllisyys synnyttää yhteisöön monenlaista yrittäjyyttä ja toimintaa. Se ei ole niin justiinsa onko kirppis kaupallinen vai hyväntekeväisyyttä, kunhan kaikenlaista kivaa on tarjolla. Me tarvitsemme syitä tulla toistemme luo ja lopulta siitä hyötyvät aivan kaikki. Sitä se tarkoittaa, se kunnan elinvoima.

Luovien alojen yrittäjiä mahtuu joka niemeen ja notkelmaan

Ruotsissa kulttuurista puhutaan jo perusteollisuutena. Se on hieno oivallus, sillä kulttuuriala on ihan hirveästi paljon isompi, kuin tulee ajatelleeksikaan. Se ei vain näy suurina laitoksina, vaan koostuu pienistä ihanista palasista.

VTT:n mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Se syntyi pitkälti yli 130 000 pienyrityksen ja yksinyrittäjän verkostoissa. Luovaa osaamista pidetään kestävän kasvun merkittävänä lähteenä laajalti eri toimialoilla. 

Nämä lukuisat erilaiset Kaisa ja kitara, Kalle ja kangaspuut, Kati ja kuvankäsittelyohjelma -tyyppiset yritykset voivat syntyä ja kukoistaa ihan missä kunnassa vain. Kunhan ympärillä on kivaa porukkaa ja tekemisen meininkiä.