Rahoitus varmistui: Kukkiva kylä -hanke tuo elämää ja tapahtumia Joutsan kylälle

Kuvassa vaaleanruskea hellehattu ja vaaleanvihreitä puutarhavälineitä ja ruskea lapionvarsi roikkumassa naulassa. Udustalla keltaisia kukkia. Vehreä yleisilme kuvassa.

Rahoitus varmistui: Kukkiva kylä -hanke tuo elämää ja tapahtumia Joutsan kylälle

Keski-Suomen maakuntahallitus myönsi 22.11.2024 Taidelaitos Haihatuksen Kukkiva kylä -hankkeelle rahoitusta Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Erityisesti hankesuunnitelman vahvuutena nähtiin uudenlaisen, yhteisöllisen ja taidelähtöisen toimintamallin soveltaminen Joutsan keskustan kehittämiseen sekä sen yhteensovittaminen alueen muiden hankkeiden kanssa.

Maakunnallista tukea kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen

Keski-Suomen liiton hallinnoima kehittämisrahasto on merkittävä rahoituskanava hankkeille, jotka edistävät kulttuuria, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Vuonna 2024 rahastosta kohdistettiin puolen miljoonaa euroa kulttuuripainotteisiin hankkeisiin, ja Kukkiva kylä -hanke oli yksi tuen saajista.

Keski-Suomen kehittämisrahasto on maakunnan kuntien vuosittain kartuttama rahasto, jonka varat kohdistetaan strategisten tavoitteiden tukemiseen. Rahoitusta myönnetään pienehköille hankkeille, jotka edistävät maakunnan kilpailukykyä, varmistavat maakunnan strategioiden toteutumista, lisäävät maakunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa, käynnistävät uusia avauksia, sekä edistävät yhteistyötä.

Maakunnallinen tuki on Keski-Suomen liiton mukaan kohdennettu kahden edellisen vuoden tapaan ensisijaisesti yhdistyksille ja säätiöille. Myönnettävän tuen määrä oli 20 000–100 000 euroa hanketta kohti.

Rahastosta myönnettävä tuki mahdollistaa hankkeiden, kuten Kukkiva kylä, toteutuksen ja maakunnallisten tavoitteiden edistämisen.

 

Keski-Suomen liiton verkkosivuilta löytyy lisätietoa rahoituksesta ja hakuprosessista:

https://keskisuomi.fi/rahoitus/keski-suomen-kehittamisrahasto/

Yhteisöllinen puutarha osana Joutsan keskustan kehittämistä

Kukkiva kylä on yhteisöllinen ja monialainen kaupunkipuutarhaprojekti, joka tuo kuntalaiset yhteen kehittämään ja elävöittämään Joutsan keskustaa. Se koostuu kymmenestä erikokoisesta puutarhalaatikosta, joiden hoidosta vastaavat paikalliset yhteisöt ja ryhmät. Puutarhalaatikoiden ympärille rakentuu ympärivuotinen tapahtuma- ja työpajatoiminta, joka tuo alueelle elämää vuoden ympäri.

Hankekokonaisuudessa yhdistyvät luova, monialainen osaaminen sekä taide- ja kulttuurisisällöt yhteisölliseen puutarhanhoitoon ja lopputuloksena syntyy jotakin, mitä voidaan kuvailla käsitteellä ”sosiaalinen veistos”.

Hanketta toteutetaan yhteistyössä Joutsan kunnan kanssa, joka osarahoittaa projektia. Joutsan keskustan kehittämiseen keskittyvä JTF-rahoitettu hanke toimii Kukkiva kylä -hankkeen rinnalla, luoden monialaista yhteistyötä ja synergiaa.

luonnon ja taiteen inspiroimaa yhteistyötä

Kukkivassa kylässä yhdistyvät luova osaaminen ja yhteisötaiteen asiantuntijuus. Paikallisyhdistykset, vastaanottokeskuksen asiakkaat, kouluryhmät, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, ikäihmiset ja muut ryhmät voivat ottaa hoitaakseen istutuslaatikon. Osallistujille tarjotaan opastusta, tapahtumia ja työpajoja esimerkiksi permakulttuurin, kädentaitojen ja taiteen parissa. Talvikaudella yhteisöä aktivoidaan lumiveistosten ja talvisten tapahtumien kautta.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa paikallista yhteisöllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää Joutsan vetovoimaa houkuttelevana ja elävänä kuntakeskuksena.

Esteettömyyteen panostetaan ja muun muassa istutuslaatikot suunnitellaan siirrettäviksi ja helppokäyttöisiksi, ja niiden ympäristöön rakennetaan levähdyspaikkoja ja riittävästi liikkumatilaa myös apuvälineitä käyttäville.

Vehreässä kuvassa istutuslaatikoita, joissa kasvaa kasveja. Pieni lapsi häärää yhden laatikon äärellä kastelemassa kasveja kastelulaitteella.

Kukkiva kylä -hanke luo pysyvän toimintamallin yhteisöille ja yhdistyksille

Taidelaitos Haihatuksen Kukkiva kylä -hanke tähtää pysyvään muutokseen ja alueen yhteisötoiminnan vahvistamiseen. Hankkeen aikana kehitetty konsepti jää elämään hankkeen päätyttyä ja tarjoaa monipuolisen toimintamallin yhteisöllisyyden ja paikallisen kulttuurin edistämiseen.

Kukkiva kylä -konseptin avulla osallistujayhteisöjä rohkaistaan jatkamaan toimintaa itsenäisesti. Heitä kannustetaan järjestämään avoimia tapahtumia ja työpajoja, jotka tuovat yhteisön osaamisen ja taiteelliset ilmaisut näkyväksi. Lisäksi hankkeessa kertynyttä tietoa ja kokemusta voidaan soveltaa vastaavanlaisilla alueilla Suomessa, mikä vahvistaa hankkeen vaikutuksia myös valtakunnallisesti.

Rahoitus ja aikataulu

Kukkiva kylä -hankkeen kokonaisbudjetti on 69 443 euroa, josta Keski-Suomen kehittämisrahaston osuus on 55 565 euroa, eli 80 prosenttia budjetista. Joutsan kunta tukee hanketta 10 500 eurolla, ja loput rahoituksesta tulee Haihatuksen omarahoitusosuudesta. 

Joutsan kunnanhallitus käsitteli hankkeen rahoitushakemusta kahteen otteeseen, joista viimeisimmässä käsittelyssä hankkeelle myönnettiin tuki äänestyksen jälkeen äänin 6–3.

Myönteinen päätös mahdollisti hankkeen päärahoituksen toteutumisen Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Pilottihanke kestää marraskuusta 2024 vuoden 2026 lokakuun loppuun ( 1.11.2024–31.10.2026) ja sen tavoitteena on luoda alueelle pysyvä toimintamalli.

Lisätiedot:

Elli Toivoniemi, hankekoordinaattori

elli@haihatus.fi

Mimosa Pale, yhteisötaiteilija

mimosa@haihatus.fi

Tiedote | Haihatus uudistaa toimintamallinsa – johtokolmikko jakaa kasvavan taideorganisaation työt

Haihatus uudistaa toimintamallinsa

– johtokolmikko jakaa kasvavan taideorganisaation työt

Joutsassa sijaitseva Taidelaitos Haihatus on kokenut 25-vuotisen taipaleensa mittapuulla merkittävän uudistuksen. Viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti laajentunut monimuotoinen kulttuuritoiminta kaipaa lisää osaavia tekijöitä toimintansa ylläpitämiseen ja ammattimaisen kehityksen jatkamiseksi. Johtostruktuuria on vahvistettu Haihatuksen omasta yhteisöstä valituilla ammattilaisilla, ja uusi johtokolmikko jakaa vastuun kasvavan taideorganisaation pyörittämisestä.

25-vuotisjuhlavuottaan viettävän Haihatuksen johtorakenne muuttui syyskuusta 2024 alkaen, aiempi toiminnanjohtajan rooli on jaettu kolmen henkilön; hallituksen edustajan, taiteellisen johtajan ja vastaavan tuottajan kesken. Uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu kuvataiteilija Mimosa Pale ja vastaavaksi tuottajaksi Elli Toivoniemi.

Taidelaitos Haihatuksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja, taiteilija-muusikko Risto Puurunen jatkaa aktiivista rooliaan Haihatuksen toiminnassa kiinteistöjen omistajana sekä Haihatuksen henki ry:n hallituksessa ja Haihatuksen operatiivisessa johtoryhmässä.

Yhteisötaiteilijana toimiva Mimosa Pale työskentelee kuvanveiston ja performanssitaiteen parissa. Kuvataideakatemiasta 2008 valmistunut kuvataiteen maisteri on muuttanut Joutsaan vuonna 2022, työskenneltyään 14 vuotta Berliinissä ja Etelä-Saksassa. Keski-Euroopasta käsin kansainvälisesti toiminut taiteilija on kiinnostunut paikallisuudesta ja kulttuurista ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä.

“Paikallisen yhteistyön edistäminen tukee yhteisöllisyyttä joka on maailmanlaajuisesti kiinnostavaa. Minulle Haihatuksen värikäs historia ja sen toimintaan sitoutuneet ammattilaiset luovat raamit joita on mielekästä lähteä vahvistamaan”, pohtii uusi taiteellinen johtaja Pale.

Pale on ollut mukana Taidelaitos Haihatuksen ja KITA-gallerian toiminnassa jo kahden vuoden ajan vapaaehtoisena, keskittyen erityisesti kansainväliseen residenssitoimintaan sekä KITA-gallerian näyttelyiden järjestämiseen. Näiden roolien lisäksi Pale toimii myös Joutsan kunnassa yhteisötaiteilijana Suomen Kulttuurirahaston tuella. Syyskuussa 2024 Pale astui virallisesti Haihatuksen taiteellisen johtajan tehtävään. Tämä uusi rooli tarjoaa hänelle mahdollisuuden vahvistaa yhteisöllisyyden merkitystä ja luoda uusia yhteistyökuvioita taidekentällä. Pale toimii tehtävässä syyskuuhun 2025 asti.

Haihatuksen johtotiimiin kuuluva vastaava tuottaja Elli Toivoniemi on helsinkiläislähtöinen elokuvatuottaja. Hän on tuottanut kymmeniä elokuvia eri genreissä ja mittakaavoissa, joista monet ovat saaneet merkittävää kansainvälistä huomiota ja palkintoja, mukaan lukien Oscar-ehdokkuuden.

Puurunen viisi vuotta Haihatuksen tirehtöörinä

Vuonna 2019 Taidelaitos Haihatus oli lopetusuhan alla, mutta toiminta sai uuden suunnan, kun Risto Puurunen osti yhdistyksen omistamat kiinteistöt ja otti vastuulleen toiminnanjohtajan tehtävät.

Puurusen kaudella Taidelaitos Haihatuksen toiminta on kehittynyt ja laajentunut. Kansainvälisen taiteilijaresidenssin tilat on kunnostettu ja toimintaa kehitetty eteenpäin. Haihatus on vahvistanut yhteisötaiteen roolia paikkakunnalla mm. kehittämänsä Voimametsä -yhteisötaidenkonseptin kautta ja ottamalla aktiivisen roolin myös Joutsaan tuleville pakolaisille suunnattavan taide- ja tapahtumatoiminnan järjestämisessä.

Haihatus on edistänyt Joutsan kehittymistä kulttuurimatkailukohteena mm. vetämänsä HAIKU-hankkeen myötä ja rakentamalla alueen kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyöverkostoa. Vuonna 2022 Haihatus avasi uuden galleriatilan, Kineettisen taiteen talo KITA:n joka on omintakeisella, tunnistettavalla tyylillään kasvattanut Haihatuksen vuosittaisia kävijämääriä jo lähes 7000 henkilöön. Vuonna 2024 Haihatus palkittiin Suomen Kuvanveistäjäliiton Pro Sculptura-mitalilla.

”Viisi vuotta Taidelaitos Haihatuksen toiminnanjohtajana on ollut uskomattoman antoisa ja opettavainen matka. Tänä aikana olemme yhdessä Haihatuksen tiimin, taiteilijayhteisön ja yhteistyökumppaneiden kanssa kehittäneet Haihatuksen toimintaa mahdollistaen taiteen tekemisen ja kokemisen sen monipuolisissa muodoissaan. On ollut ilo olla mukana ja nähdä läheltä, kuinka Haihatus on vuosien varrella kasvanut merkittäväksi kulttuuritoimijaksi, joka vaikuttaa niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin”, Puurunen toteaa.

Katse tulevaisuudessa

Risto Puurunen on ollut keskeisessä roolissa Taidelaitos Haihatuksen toiminnan laajentamisessa ja vakiinnuttamisessa merkittäväksi kulttuuritoimijaksi viime vuosina. Tästä eteenpäin hän jatkaa yhdistyksen toiminnan kehittämistä osana hänen, Palen ja Toivoniemen muodostamaa johtoryhmää, vahvistaen entisestään Haihatuksen asemaa suomalaisessa taidekentässä.

Mimosa Pale näkee yhteisön toiminnan voimavarana: “Uskon että Haihatuksen tärkein voimavara taidesisältöjen lisäksi ovat sen ympärillä oleva yhteisö josta kumpuaa tahto ja into toteuttaa mieleenpainuvia taidekokemuksia yhdessä. Yhteisötaiteilijana haluan tukea ja kasvattaa tätä potentiaalia Haihatuksessa.”

”Olen iloinen, että Haihatuksen taustalla toimiva yhdistyksemme on ottanut uuden askeleen vastaten kasvun tarpeisiin. Näin pystymme viemään Haihatusta eteenpäin entistä vahvemmin, ja samalla tämä muutos antaa minulle enemmän tilaa keskittyä myös omiin projekteihini, kuten Cleaning Women -yhtyeeseen, joka työstää uutta materiaalia,” Puurunen päättää.

Taidelaitos Haihatuksen taustalla toimii yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon kulttuuriyhdistys Haihatuksen Henki ry, joka on perustettu vuonna 2003. Yhdistyksen tarkoituksena on rohkaista taiteen tekemistä ja esille tuomista sekä järjestää taidetapahtumia ja projekteja. Näistä esimerkkinä näyttelytoiminta, musiikkitapahtumat ja kansainvälinen taiteilijaresidenssi. Yhdistys koostuu kulttuurialan ammattilaisista sekä taiteilijoista, jotka ovat sitoutuneet edistämään yhteisöllistä taidetoimintaa.

*Ylhäällä kuvassa: Uusi johtokolmikko luotsaa Haihatuksen toimintaa. Kuvassa vasemmalta oikealle Haihatuksen isäntä ja hallituksen edustaja Risto Puurunen, taiteellinen johtaja Mimosa Pale ja vastaava tuottaja Elli Toivoniemi. Kuva TUOMO VUOTEENOMA

Kuraattorit | Vuoden 2024 kesänäyttely

Vuoden 2024 kesänäyttelykokonaisuuden kuraattorit

Jubilee – 25 vuotta Haihattelua! -näyttely: Risto Puurunen & Panu Ollikainen

HAIHATUS25 -näyttely: Ali Akbar Mehta, Elham Rahmati, Jenna Jauhiainen & Julius Valve

Voimametsä -näyttely: Kaisa Vigman and workshops Anna Miller

Näkymättömyys -näyttely (Kineettisen taiteen talo KITA): Tuomo Vuoteenoma

JUBILEE - 25 vuotta Haihattelua -osuus

Fantasiatalo, ITE-taidepelto ja piha-alue

Markku Pennasen työt esillä ensimmäistä kertaa koskaan Haihatuksen kesänäyttelyssä. Kuvassa Jubilee-osuutta kuratoineet Panu Ollikainen (vasemmalla) ja Risto Puurunen (oikealla). Kuva: MINNA KUITUNEN

Risto Puurunen

Taidelaitos Haihatuksen toiminnanjohtaja, Jubilee-osuuden kuraattori

 

Haihatus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Merja Metsänen ja Raimo Auvinen aloittivat haihattelun takapihojen taiteen innoittamana vanhalla Nokan koululla Hartolassa 1999 ja vuonna 2000 he muuttivat perheineen Joutsan Koiravuoreen, vanhan sairaalan tiloihin, jossa taidelaitoksen toiminta jatkuu edelleen.

Itse päädyin ensimmäistä kertaa Haihatukseen vasta kesällä 2015, kun sain kunnian osallistua kesätaidenäyttelyyn taitelijan ominaisuudessa. Vietin paikan päällä pari viikkoa aikaa rakennellen teostani Galleriataloon. Tutustuin Merjaan, Raimoon, kuraryhmään ja muihin siihen aikaan toiminnassa mukana olleisiin. Haihatus lumous hulvahti päälleni satasella! Mikä miljöö! Mikä meininki! Mitä porukkaa!

Sittemmin vierailin silloin tällöin Haihatuksessa ohikulkiessani. Paikka oli ihastuttava, mutta minua kävi sääliksi Merjan ja Raimon asema loputtomassa taiteen taksvärkissä. Lupasin mielessäni itselleni, että tuollaiseen tilanteeseen en ainakaan itseäni konsanaan aja.
Ja tässähän sitä ollaan – ja ollaan oltu kohta viisi vuotta. Haihatus porskuttaa eteenpäin vankan vapaaehtoisten ja taiteen ammattilaisten joukon voimin luoden Joutsaan monipuolisesti kulttuurikokemuksia. Tarjolla on ollut niin nykytaidetta, sirkusta, ITE-taidetta, kineettistä taidetta, konsertteja, performansseja, valotaidetta, työpajoja, yhteisötaidetta….

Toivottavasti tämä kulttuurikentän villivarsa ei koskaan kasva ihan aikuiseksi! Tervetuloa juhlistamaan Haihatuksen 25-vuotista taivalta ja nauttimaan kulttuurista!
tirehtööri

HAIHATUS25-näyttelyosuus

Galleriatalo ja sen ympäristö

HAIHATUS25-näyttelyosuuden kuratoineet Julius Valve, Ali Akbar Mehta, Elham Rahmati ja Jenna Jauhiainen kesänäyttelyn avajaisissa (2024). KUVA Uzair Amjad
HAIHATUS25-näyttelyosuuden kuratoineet (vasemmalta) Julius Valve, Ali Akbar Mehta, Elham Rahmati ja Jenna Jauhiainen kesänäyttelyn avajaisissa (2024). KUVA Uzair Amjad

Ali Akbar Mehta

HAIHATUS25-osuuden kuraattori

Kuinka tulla yhteen epävakaassa maailmantilanteessa?
Millaisia ovat uudet tavat nähdä ja kokea maailmaa, joita muokataan nimissämme tai joita muokkaamme itsellemme ja muille?

Taiteellinen työskentely ja tutkimus ovat nykyään yhä enemmän kietoutuneet järjestelmiin ja erilaisiin ympäristöihin. Yhteistyö ja tieteenalojen välinen toiminta ovat keskeisiä teemoja. Lisäksi tunnustamme nyt, että maailman suurimmat ongelmat – ne, joilla on merkitystä – ovat kaikki järjestelmällisiä ongelmia. Järjestelmät muokkaavat maailmanjärjestystä, joka nykyään perustuu kansalaisoikeuksien riistoon, nekropoliittisiin, eli toisia tappaviin ja toisia säästäviin hallituksiin, jotka asettavat etusijalle turvallisuuden ja ”riskienhallinnan” hyvinvoinnin sijaan, yhteiskunnallis-poliittis-oikeudellisiin hallintarakenteisiin, teknologian ohjaamiin nopeusjärjestelmiin ja rajapolitiikan hallinnointiin pidättämisen ja sääntelyn prosesseina

Yksi rakenteellinen ongelma on se, miten nämä tekno-poliittiset järjestelmät vaikuttavat ympäröivään maailmaan ja siihen, kuinka koemme, ymmärrämme ja opimme siitä. Näyttelyssä nähtävä mikronarratiivi, joka muodostuu Joss Allenin, Sheung Yiun, Adnan Mirzan, Bruno Moreschin ja Bernado Fontesin töistä, pyrkii horjuttamaan näitä vaikutuksia. Nämä neljä teosta esittävät yhdessä järjestelmäkriittisiä tekno-poliittisia kertomuksia, jotka tuovat esiin kysymyksiä historiasta, muistista, kodista, todellisuudesta, kaupallisesta arvosta, riistokapitalismista ja ”hallinnan strategiasta”, ja pyrkivät laajentamaan yhteistyön ja tieteenalojen välisen tietämisen tapoja.

 

Lue Mehtan pidempi kuraattorin tervehdys englanniksi tästä linkistä.

Elham Rahmati

HAIHATUS25-osuuden kuraattori

 

Miten taiteelliset käytännöt voivat luoda hoivaverkostoja, jotka mahdollistavat yhteisesti rakentuneiden, keskinäisriippuvaisten yksilöiden tahdon korjaamisen, uudelleenrakentamisen ja vastarinnan ja solidaarisuuden kehittämisen yhä vihamielisemmiksi muuttuvissa ympäristöissä ja ylitsevuotavien negatiivisten tunteiden kokemusten keskellä ja niiden jälkeen? HAIHATUS25-näyttelyyn tein yhteistyötä taiteilijoiden ja elokuvantekijöiden kanssa, joiden työt käsittelevät identiteettejä, henkilökohtaisia tarinoita, tieteenaloja ja ideoita, jotka erilaisten näkemysten kautta tutkivat juuri näitä kysymyksiä. He tunnistavat ja haastavat tunteet, joita ei pitäisi tuntea, koska ne voivat herättää kriisejä ja häiritä odotuksia siitä, keitä olemme ja millaisia elämämme pitäisi olla. He tarjoavat koskettavia pohdintoja ihmissuhteiden dynamiikasta, romanttisesta rakkaudesta ja sen monista vivahteista, kaipuusta ja kuulumisesta, sukupolvien traumoista, feministisistä sisaruuksista ja kansainvälisten solidaarisuuksien kuvittelusta.

Bogna, Juliana, Golrokh, Jade, Minjee, Nayab, Paola, Uzair, August, Anna ja Samra ovat kaikki niiden monien taiteilijoiden joukossa, joiden läsnäolo, teokset ja näkökulmat ovat viime vuosina vähitellen muuttaneet Suomen taidekentän jännittävämmäksi, leikkisämmäksi, vastaanottavaisemmaksi ja subversiivisemmaksi tilaksi (joka nykyään on ehkä vähän vähemmän varautunut kohtaamisiin). Haluaisin uskoa, että meidän kaikkien kesken vallitsee ymmärrys: pelkästään kokemuksen jakaminen ei kaada muuria, mutta se voi ehdottomasti auttaa meitä jatkamaan eteenpäin. Kuten Sara Ahmed sanoo: ”Kun löydämme toisemme, niin paljon muuta tulee mahdolliseksi.”

Jenna Jauhiainen

HAIHATUS25-osuuden kuraattori

 

Tämä näyttely on kuratoitu Palestiinan kansanmurhan varjossa. Lokakuusta 2023 lähtien olemme todistaneet päivittäin länsimaiden räikeää rasismia, joka ilmenee tilanteen vähättelemisenä ja Israelin Gazassa tekemän etnisen puhdistuksen mahdollistamisena. Tästä syystä on entistä tärkeämpää rakentaa kulttuurista resilienssiä sisällyttämällä mahdollisimman monia eri näkökulmia ja kokemuksia taiteeseen, jonka päätämme asettaa esille.

Tämän näyttelyn kuratoinnissa minua kiinnostivat erilaiset ruumiilliset kokemukset ja radikaali pehmeys nykypäivän yhteiskunnallisten olosuhteiden käsittelyssä. Alma Tuuva eli @pikakahvimemegirl on vallankumouksellinen meemitilin ylläpitäjä, joka haastaa ajatteluamme työstä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Gabrielė Gervickaitė on kyborgi, jonka taiteen keskiössä on biopolitiikka. Gülbeden Kulbay tunnetaan kulinaarisista teoistaan, joita nyt tarjoillaan gallerian keittiössä. Minni Välipakka on mediataiteilija, jolla on kokeellinen ote aistikokemusten ja neurodiversiteetin käsittelyssä.

Kaikki yllä mainitut taiteilijat ovat minulle tuttuja aiemmista yhteistyöprojekteista. Uskon kuitenkin yhteensattumiin, joten kuratoin tähän näyttelyyn myös Piergiorgio Colonen, jonka teoksiin törmäsin sattumalta toisessa kodissani Roomassa, Italiassa, viime talven aikana. Hänen kiinnostuksensa kiveen ja valoon taiteensa materiaaleina on jotain, mitä voimme helposti tarjota täällä Suomessa – kesäiset yöttömät yöt Euroopan vanhimman peruskallion päällä.

Julius Valve

HAIHATUS25-osuuden kuraattori

 

HAIHATUS25 -näyttelyssä nähdään ja kuullaan moninaisia ääniä, jotka jäävät usein keskustelukulttuurin marginaaleihin. Suomessa jo pelkästään ulkomaalaisen kuuloinen sukunimi vaikuttaa radikaalisti mahdollisuuteen saada töitä. Intersektionaalisuus, Kimberly Crenshawn nimeämä ja mustien feministien, kuten Combahee River Collectiven, bell hooksin ja monen muun kehittämä käsite kuvailee tilannetta, jossa erilaiset sosiaaliset olosuhteet, intersektiot, luovat risteytyessään kumulatiivisesti sortavampia elämäntilanteita. Valkoisuus, tai pikemminkin valkoinen etuoikeus, on asia, jolle on sokea ellei itse kärsi sen vaikutuksista. Valkoisten yhteiskuntien rasistinen retoriikka politiikassa, maahanmuuttolainsäädännön tiukentaminen, Suomen kolonialistinen tapa käsitellä saamelaisalueita, itsemäärittelyä ja politiikkaa sekä haluttomuus tuomita Israelin tekemää kansanmurhaa Gazassa ovat kaikki valkoisesta ylivallasta nousevia käytäntöjä, joita perustellessa naamioidaan ”objektiivisiksi mielipiteiksi”.

Kapitalistisissa ja patriarkaalisissa yhteiskunnissa toiseuttaminen tapahtuu myös muissa risteymissä: alempaan luokkaan syntyminen määrää tulevaisuuden tulotason, transsukupuolisuus, queer-identiteetti, neuroepätyypillisyys tai naiseus voivat vaikuttaa terveydenhuollon ja muihin elämän tarpeisiin, vammaisuus voi estää liikkumasta tai vuorovaikuttamasta maailman kanssa, joka on suunniteltu vammattomille. ei-inhimillisenä eläimen oikeudet ja elämänkaaren päättää ihmiset, ja niin edelleen. Meidän tulee aidosti tunnustaa yksilöiden väliset kykyjen ja mahdollisuuksien erot ja pyrkiä kohti tasa-arvoisempaa ja reilumpaa maailmaa.

Voimametsä -osuus

Kaisa Vigman

Voimametsä-yhteisötaideprojektin kuraattori, taiteellinen tuottaja sekä ohjaaja

 

Kaisa Vigman (s. 1966) on hartolalainen kulttuurin monityöläinen, jonka sydämen
lähellä on lasten ja nuorten ohjaustoiminta. ”Hyvien asioiden ja ilon täytyy jakautua mahdollisimman monelle” -moton mukaisesti työskentelevällä Kaisalla on itsellään
opetusalan tausta. Hän on muusikko, kirjoittaja ja käsityöläinen – ja innostunut
videoiden sekä äänikirjojen tekemisestä ja tuottamisesta. Hän on myös pikkuisen
kaheli viiden lapsen mummo.

Haihatuksen Voimametsä- yhteisötaideprojekti alkoi lasten ja nuorten matalankynnyksen taideprojektina vuonna 2021. Ensimmäisenä vuonna mukana oli alun toistakymmentä nuorta. Koronapandemian jälkeen kävi ilmi, että yksinäisyys ja syrjäytymisen vaara ei koskettanutkaan enää vain lapsia ja nuoria – ja näin nähtiin tarpeelliseksi mahdollistaa yhteisötaideprojektiin osallistuminen kaikille halukkaille. Sitten syttyi Ukrainan sota.

-Tänä päivänä Voimametsä on kuin suuri sateenvarjo, jonka alla on runsaasti erilaista taidetoimintaa, kertoo Voimametsän projektikoordinaattori Kaisa Vigman ja jatkaa:

– Tämä koko homma lähti vapaaehtoistyöstä – halusta tehdä jotain hyvää ja mahdollistaa mahdollisimman monelle yhteistä, mielekästä tekemistä ja onnistumisen iloa. Voimametsän alueelle rakentuva näyttelykokonaisuus on oma, itsenäinen osansa Taidelaitos Haihatuksen kesänäyttelyä. Kuluneiden neljän vuoden aikana toimintaan on osallistunut tavalla tai toisella lähes sata henkilöä ikähaitarilla 8-68 vuotta, eikä ketään ole käännytetty pois. Ohjaaja-kollegana on alusta asti toiminut Ella Keihäsniemi.

– Ensimmäisenä vuonna saatiin nuorten kanssa tuunattua OssiBussi uuteen uskoon ja hieno siitä tulikin. Sen ulkoasun suunnitteli tuolloin 6.luokalla ollut Lempi Peltonen. Nyt sekä Lempi että Ella ovat mukana uusina, nuorina taiteilijoina tämän kesän Jubilee-juhlanäyttelyssä, iloitsee Kaisa Vigman.

Juhlavuoden Voimametsä on erityinen, sillä mukaan on lähtenyt ammattitaiteilijoita, joiden teosten rakentamisessa voimametsäläiset toimivat apukäsinä ja samalla nuorten omien teosten tekemiseen on tarjolla ammattimaista ohjausta.
Voimametsän “Unia ja unelmia”- yhteisötaideprojektiin on osallistunut mm. Joutsan Yhtenäiskoulun nuoria ja Toimintakeskus Helperin asiakkaita, vapaaehtoisista koostunut ukrainalais-suomalainen sekakuoro, yksittäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia – mummoja ja pappoja – sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kansainvälisen nuorisovaihdon vapaaehtoisia.

Anna Miller

Taidetyöpajat ja tapahtumat

 

Kun sota Ukrainassa syttyi ja Joutsaan perustettiin pakolaisten vastaanottokeskus, Voimametsän vapaaehtoistoiminnassakin tapahtui uusi käänne. Haihatuksen taiteiljaresidenssissä asuva taiteilija ja toisinajattelija Anna Miller (RU) alkoi suunnitella ja järjestää erilaisia, koko perheelle sopivia taidetyöpajoja ajatuksenaan luoda yhteenkuuluvaisuutta ja yhteisöllisyyttä taidetoiminnan keinoin. 

-Olen aina haaveillut tälläisestä paikasta kuin Haihatus, jossa asioista jotakuinkin samoin ajattelevat ihmiset auttavat toisiaan ja tekevät yhdessä taidetta, kertoo Anna.

Hänen koordinoimanaan Haihatuksessa alettiin järjestämään myös yhteisiä juhlatilaisuuksia joulunvietosta kevättalven Maslenitsa-juhliin.

 

Näkymättömyys-osuus

KITA-galleria

Tuomo Vuoteenoma

KITA-gallerian taiteellinen johtaja

 

Tuomo Vuoteenoma on joutsalainen monitaiteilija ja Kitagallerian taiteellinen johtaja. Hän soveltaa laajasti erilaisia materiaaleja veistoksiinsa, jotka saavat usein innoituksensa mielikuvituksellisista ja fiktiivisistä kehyskertomuksista. Teokset ovat lähes aina liikkeeseen perustuvia. Hän on kouluttautunut teolliseksi muotoilijaksi ja toiminut muusikkona, mutta on myöhemmin yhdistänyt ilmaisuvoimansa omintakeiseksi kuvataiteeksi Kitagalleriassa, jonne hän tuottaa useita teoksia vuosittain. Hänen taidettaan nähdään myös gallerioissa ja kulttuurikeskuksissa ympäri Suomen.

Haihatuksen 25-vuotisjuhlanäyttelyn viimeinen aukioloviikko käynnistyy

Haihatuksen 25-vuotisjuhlanäyttelyn viimeinen aukioloviikko käynnistyy

Intersektionaalinen taidenäyttely käsittelee polttavia yhteiskunnallisia teemoja

Juhlavuottaan viettävän Taidelaitos Haihatuksen kesän taidetarjonta koostuu neljästä itsenäisestä näyttelyosuudesta, jotka ovat koettavissa joutsalaisessa taidekeskuksessa 25.8.2024 asti.  Neljästä osuudesta kolme on esillä Haihatuksessa, ja neljäs Nelostien kupeessa sijaitsevassa, kineettiseen taiteeseen keskittyneessä KITA-galleriassa.  Haihatuksen Galleriatalon HAIHATUS25 -näyttelyosio käsittelee ajankohtaisia ja polttavia kysymyksiä tarjoten laajan kattauksen poliittista vaikuttamista, visuaalista loistoa ja kokeilevaa videotaidetta. 

Golkrokh Nafisin Gazan tilanteeseen kantaa ottava julisteseinä. Kuvassa osuutta kuratoinut Elham Rahmati esittelee teosta yleisölle. KUVA Uzair Amjad

Iranilaisen taiteilija Golrokh Nafisin vallankumoukselliset julisteet täyttävät galleriatalon käytävän. Yli kahdenkymmenen eri julisteen täyttämällä seinällä otetaan kantaa Gazan tilanteeseen, kannustetaan yliopistojen kansainvälisiä sodan vastaisia mielenosoituksia ja uneksitaan kotiinpaluusta. Kritiikkiä saa osakseen myös muun muassa Alankomaiden Zwarte Piet (musta pekka) -black face. Vastakkaisen seinän täyttää Palestiinan lipun väreillä väritetyt käsikkäin kävelevien mielenosoittajien hahmot.

IT-Girls-taidekollektiivin Alma Tuuvan teokset tuovat internetin meemitaiteen materiaaliseen maailmaan. Tuuva tunnetaan Suomessa paremmin Instagram-tilistään @pikakahvimemegirl sekä vasemmistoaktivistina ja työstä kieltäytyjänä julkisessa keskustelussa. Haihatuksen maastoon ja rakennuksiin on piilotettu sekä pieniä että suuria internet-meemeistä tehtyjä tarroja, joissa käsitellään muun muassa leikkauspolitiikkaa. Tuuva käyttää teoksissaan huumoria, jossa palvotut julkkisnaiset, kuten Paris Hilton ja Kate Moss, rinnastetaan poliittisiin lauselmiin: ”When life sucks, suck it back (Noustaan sorron yöstä)” ja ”I’m not too ’radicalised’ – you guys just love riisto.

“Haihatuksessa esillä oleva teokseni Memeismi käsittelee tilan ottamista, vapauden kaipuuta ja taidetta elämää ylläpitävänä voimana. Teos tutkii meemien olemusta fyysisinä esineinä ja sitä, kuinka niiden tapa vuorovaikuttaa ympäristön kanssa muuttuu, kun ympäristö on digitaalisten alustojen sijaan fyysinen tila,” sanoo Tuuva.

Alma Tuuvan Memeismin osuus Meme House (2024) löytyy Galleriatalon pihalta. KUVA Annina Mannila

Salmelan taidekeskuksen vuoden nuori taiteilija 2023 Sakari Vinkon öljyvärimaalaukset käsittelevät nykypäivän poliittista ilmapiiriä surrealismin keinoin. Teoksessa Pipe Dreams (2024) harmaakasvoinen oikeistolaismies asettelee naamalleen hymyileviä ja itkeviä teatterinaamioita laavan täyttämässä huoneessa. Ikkunassa siintää rapistuva Rooman valtakunta. Cognitive Dissonance (2024) -maalauksessa nähdään hahmoja, jotka elävät elämäänsä arvojensa mukaisesti: mies hengittää pakokaasua pullosta ja nainen kutoo pakkopaitaa nunna-asussa. Olohuoneen katossa lentää drone-lennokilla kulkeva myrskylyhty.

Sakari Vinkon Cognitive Dissonance (2024) esittää ihmisten mahdottomat arvopohjat. KUVA Annina Mannila

TUO TUO -residenssistä Haihatuksessa vieraileva Camille Auer käsittelee teoksessaan Suokukkohommia sukupuolen moninaisuutta performanssin ja suokukkojen elämää näyttävien videoiden kautta. Suokukko on eläinlaji, jolla on jopa 12 erilaista sukupuoli-performanssia. Huumoria ja luontokuvastoa käyttävä teos paljastaa sukupuolibinäärin valheellisen eetoksen.

Amerikkalais-iranilaisen Juliana Irene Smithin suuret tekstiiliteokset täyttävät toisen galleriatalon käytävän. Repaleisella kankaalla lukee ”Family Fucker Street”. Smith käsittelee teoksissaan joutumista ensin insestin ja myöhemmin raiskauksen uhriksi, ”I don’t want to be raped again”. Feministiset, tunteellisesti repivät työt rakentuvat valokuvista ja abstraktisti sommitelluista tilkkutäkeistä.

Juliana Irene Smithin Family Fucker Street (2024) -tekstiiliteoksessa käsitellään perheväkivaltaa. KUVA Annina Mannila

Adnan Mirzan VR-taideteos Memoryscape (2024) kuljettaa katsojaansa erilaisten maisemien läpi, joissa eheät ja samanaikaisesti huokoiset materiaalit leijuvat ohitse. Paikat ovat tuttuja ja tuntemattomia kuin unessa: katsoja leijuu erilaisten taianomaisten kaupunkien ja metsäreitin läpi sekä ylittää maagisen sillan. Teoksessa voi kokea lentämisen kokemukseen vertautuvan painottomuuden tunnun.

Adnan Mirzan VR-taideteoksessa katsojaa viedään unimaisten maisemien läpi. KUVA Annina Mannila
HAIHATUS25-näyttelyosuuden kuratoineet Julius Valve, Ali Akbar Mehta, Elham Rahmati ja Jenna Jauhiainen kesänäyttelyn avajaisissa (2024). KUVA Uzair Amjad
HAIHATUS25-näyttelyosuuden kuratoineet (vasemmalta) Julius Valve, Ali Akbar Mehta, Elham Rahmati ja Jenna Jauhiainen kesänäyttelyn avajaisissa (2024). KUVA Uzair Amjad
Monipuolinen intersektionaalinen näyttely herättelee galleriavieraitaan tutkimaan yhteiskunnallista todellisuutta eri näkökulmista. HAIHATUS25-näyttelyosuuden ovat kuratoineet Ali Akbar Mehta, Elham Rahmati, Jenna Jauhiainen ja Julius Valve.
 

”HAIHATUS25-näyttelyssä nähdään ja kuullaan moninaisia ääniä, jotka jäävät usein keskustelukulttuurin marginaaleihin. Suomessa jo pelkästään ulkomaalaisen kuuloinen sukunimi vaikuttaa radikaalisti mahdollisuuteen saada töitä. Haluttomuus tuomita Israelin tekemää kansanmurhaa Gazassa on yksi valkoisesta ylivallasta nousevista käytännöistä, joita naamioidaan niin sanotuiksi objektiivisiksi mielipiteiksi,” sanoo kuraattori Julius Valve.

Kesänäyttely avoinna sunnuntaihin 25.8.2024 asti. Lippuhinnat ja tarkemmat aukioloajat: haihatus.fi

Päättäjäisviikonloppuna vekotinkirppis ja grammaritanssit KITA-gallerialla

Päättäjäisviikonloppuna vekotinkirppis ja grammaritanssit Kita-gallerian puutarhassa

Haihatuksen kesänäyttelykokonaisuuden päättäjäisviikonlopun lauantaina 24.8.2024 nelostien varrelta löytyvän KITA-gallerian puutahassa nautitaan Neula-Poikien levyaarteista ja tehdään vintage & vekotin & DIY -löytöjä kirppiksellä. Tapahtumassa esittäytyy myös Tuomon uusin kone, Rutjanmeren Oraakkeliahven, joka saattaa kertoa sinullekkin miltä tulevaisuus näyttää! 

AIKATAULU LA 24.8.2024
 
Osoite: Tokerontie 11, Joutsa
 
11-16 Peräkonttikirppis* jossa vekottimia & vintagea & DIY- juttuja
13-16 Neula-Pojat soittaa gramofoneilla vanhaa tanssimusiikkia
13-14 Lapsille: Rutjanmeren oraakkeliahven
11-16 pullakioski
11-18 KITA-gallerian Näkymättömyys – näyttely auki viimeistä viikonloppua
 
*mikäli haluat myymään ota yhteyttä mimosa@haihatus.fi (emme peri paikkavuokraa!) 
 
 
Upea grafiikka jälleen luottolipunmyyjältämme @jarijohannesgraphicsman
Car Boot Sale & Gramophone Hop

Saturday 24 August 2024 from 11 am to 4 pm
In KITA’s garden, Tokerontie 11, 19650 Joutsa
 
11-16 Car boot sale* with strange & vintage, DIY etc
13-16 Neula-Pojat plays old dance music on gramophones
11-16 kiosk open
11-18 last weekend of KITA gallery’s Invisibility – exhibition open
 
*if you want to sell, contact mimosa@haihatus.fi the selling is free of charge
Welcome! 
 
Link to more info: https://fb.me/e/8ppCmcFaw
 
Best graphic designing ticket seller on earth  @jarijohannesgraphicsman
 
 

Pääkirjoitus: Rosa Meriläinen | HAIHATUS25-juhlajulkaisu

Mustavalkoinen kuva hymyilevästä Rosa Meriläisestä.

HAIHATUS25-juhlajulkaisun pääkirjoitus:

Kulttuuri luo yhteisön ja yhteisö kulttuurin - ja paljon muuta menevää

Useimmat kunnat Suomessa painiskelevat yhteisöllisyyden kanssa. Yhteisöllisyys tutkitusti suojaa monelta murheelta, mutta sitä on vaikea ylhäältä alaspäin synnyttää. Yhteisöllisyys on lähtökohtaisesti kansalaistoimintaa: sitä kun ihmiset ovat ihmisiä toisilleen.

 

Harva lähtökohtaisesti vastustaa yhteisöllisyyttä, mutta yhteiskunnassamme on pohjavirtauksia, jotka joka tapauksessa ovat sitä murentaneet. Moni käpertyy kotiinsa ja elää omalla asuinpaikallaan kuin nukkumalähiössä, vaikka periaatteessa ympärillä olisi kuinka kiva kylä tahansa. Kaiken ikäisten osalta on syytä olla huolissaan liiallisesta ruutuajasta. Ainahan se on jostain pois.

 

Yhteisöllisestä kulttuurista elinvoimaa

 

Kulttuuri ja liikunta kuuluvat niihin keinoihin, joita kunnalla on käsissään yhteisöllisyyden synnyttäjänä. Kun mahdollistetaan sekä asiallisia olosuhteita tarjoamalla että siemenrahoituksella monenlaista kulttuuritoimintaa, on ihmisillä syy tulla toistensa pariin. Se synnyttää myös muuta elinvoimahyötyä.

 

Kun ihmiset lähtevät liikkeelle pällistelemään kulttuuriperintökohdetta tai taidetapahtumaa, monenlainen elinkeinotoiminta hyötyy samalla. Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä on vitsaillut, että suurin taloudellinen hyötyjä museotrendistä on ABC-ketju. Tämä vitsi on totta.

 

Yhteisöllisyys synnyttää yhteisöön monenlaista yrittäjyyttä ja toimintaa. Se ei ole niin justiinsa onko kirppis kaupallinen vai hyväntekeväisyyttä, kunhan kaikenlaista kivaa on tarjolla. Me tarvitsemme syitä tulla toistemme luo ja lopulta siitä hyötyvät aivan kaikki. Sitä se tarkoittaa, se kunnan elinvoima.

 

Luovien alojen yrittäjiä mahtuu joka niemeen ja notkelmaan

 

Ruotsissa kulttuurista puhutaan jo perusteollisuutena. Se on hieno oivallus, sillä kulttuuriala on ihan hirveästi paljon isompi, kuin tulee ajatelleeksikaan. Se ei vain näy suurina laitoksina, vaan koostuu pienistä ihanista palasista.

 

VTT:n mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Se syntyi pitkälti yli 130 000 pienyrityksen ja yksinyrittäjän verkostoissa. Luovaa osaamista pidetään kestävän kasvun merkittävänä lähteenä laajalti eri toimialoilla. 

 

Nämä lukuisat erilaiset Kaisa ja kitara, Kalle ja kangaspuut, Kati ja kuvankäsittelyohjelma -tyyppiset yritykset voivat syntyä ja kukoistaa ihan missä kunnassa vain. Kunhan ympärillä on kivaa porukkaa ja tekemisen meininkiä.

 

Rosa Meriläinen

pääsihteeri

Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry

Potrettikuva: Johannes Romppanen

Lue koko juhlajulkaisu tästä linkistä.

Mystinen taiteilija Markku Pennanen – tekeillä myös dokumenttielokuva

Mystinen taiteilija Markku Pennanen postuumisti esillä Haihatuksen juhlanäyttelyssä – tekeillä myös dokumenttielokuva

Tänä kesänä Taidelaitos Haihatus Joutsassa juhlii 25. toimintavuottaan tarjoamalla yleisölle unohtumattoman taide-elämyksen, joka ei aliarvioi taiteen kokijaa. Juhlanäyttely koostuu neljästä osuudesta: kolme niistä ovat esillä Haihatuksessa, ja neljäs sijaitsee Nelostien kupeessa olevassa kineettiseen taiteeseen keskittyneessä KITA-galleriassa. Jubilee – 25 vuotta haihattelua -osuudessa korostuu Haihatuksen historian lisäksi mystisen taiteilijan Markku Pennasen tuotanto, joka avautuu yleisölle ensimmäistä kertaa. Pennasen teokset, jotka paljastuivat vasta hänen kuolemansa jälkeen, ovat nähtävillä Haihatuksessa 25. elokuuta asti. 

Haihatuksen kesänäyttelyssä on tänä vuonna esillä myös yleisölle ennestään tuntemattoman, riihimäkeläisen taiteilijan tuotantoa. Markku Penanen (s.1949, k.2021) oli monilahjakas taiteilija joka oli opiskellut mm. Sibelius-Akatemiassa ja joka teki säveltämisen lisäksi kuvataidetta monilla eri tekniikoilla, maalauksista kollaaseihin.

Haihatuksen pihapiirin Fantasia-talossa on nyt esillä ensimmäistä kertaa koskaan ripaus tämän tuntemattoman taiteilijan laajaa tuotantoa. Pennanen omisti elämänsä taiteelleen, mutta erikoista on se ettei hän koskaan esittänyt sitä julkisesti. Edes lähisukulaiset eivät olleet tienneet hänen mittavasta taiteellisesta tuotannostaan, joka paljastui Pennasen talosta Riihimäellä hänen menehdyttyä tapaturmaisesti vuoden 2021 lopulla.

Markku Pennanen loi elinaikanaan kuvataidetta monilla eri tekniikoilla, maalauksista kollaaseihin. Kuva: ANNINA MANNILA
Kokopitkä dokumentti Markku Pennasesta

Markku Pennasesta on tekeillä dokumentaarinen, kokopitkä elokuva työnimellä ”Päivät ihmeitä täynnä”, joka saa ensi-iltansa vuonna 2025. Elokuvaohjaaja Karin Pennanen ryhtyi tekemään elokuvaa sedästään tämän kuoltua. Elokuvassa ohjaaja käy postuumia vuoropuhelua itselleen rakkaan setänsä kanssa ja etsii vastauksia moniin kysymyksiin koskien tämän mystistä persoonaa ja elämää. Elokuvan tuottaa Sonja Lindén, tuotantoyhtiönä Avanton Productions. Elokuvaa ovat rahoittaneet mm. YLEAVEKSuomen elokuvasäätiöKirkon mediasäätiö ja Konstsamfundet

Elokuva tullaan näyttämään YLEN kanavalla. 

Haihatus kirjoittaa näin tänä kesänä uusiksi pienen palan suomalaista taidehistoriaa esittelemällä yleisölle tämän tyystin tuntemattoman taiteilijan teoksia. Pennasen teokset ovat nähtävillä Haihatuksen kesänäyttelyssä 25.8.2024 asti.

Markku Pennasen työt esillä ensimmäistä kertaa koskaan Haihatuksen kesänäyttelyssä. Kuvassa Jubilee-osuutta kuratoineet Panu Ollikainen (vasemmalla) ja Risto Puurunen (oikealla). Kuva: MINNA KUITUNEN

Tarinatiistai 16.7. klo 11-18 | Faarao Pirttikangas musisoi klo 14

Tarinatiistai 16.7.2024 klo 11-18 | Esiintymässä Faarao Pirttikangas (soolo) klo 14

Tarinatiistai Taidelaitos Haihatuksessa – Spesiaalipäivä 16.7.2024 klo 11-18! Tule erikoispäivään näyttelylipun hinnalla!

Erikoistarjous: Aikuiset pääsevät sisään 5 euron hintaisella lastenlipulla päivän ajan, kun mukana on lapsia (max. 2 aikuista per tulijakunta).

Yleisön pyynnöstä ja juhlavuoden kunniaksi Haihatus avaa ovensa poikkeuksellisesti tiistaina, jolloin se yleensä on suljettuna! Luvassa ainutlaatuinen päivä täynnä taidetta, tarinoita sen takaa, eli Haihatuksen historiasta ja seikkailua koko perheelle.

Lisäksi Hanna Toiviaisen tarinalliset värityskirjat -20 %, hintaan 8 euroa.

Voit ottaa oman eväskorin mukaasi ja nauttia piknikin Haihatuksen viihtyisällä pihamaalla tai ostaa pientä purtavaa ja kahvia Haihatuksen omalta kiskalta.

Ohjelma:

Klo 12-14: Kuvasuunnistus perheen pienimmille ja leikkimielisille aikuisille edesmenneen taidekissa Korhosen jalanjäljissä. Korhonen muistetaan erityisesti kakkatempustaan teoksen päälle joka myytiin Kiasmaan. Kuvasuunnistus tutustuttaa sinut Haihatuksen alueeseen Suunnistuksen suorittaneet palkitaan ja osallistujien kesken arvontaan myös vapaavalintainen Haihatus-paita tai -kassi.


Klo 13 Tarinatuokio: Tule kuuntelemaan tarinoita Haihatuksesta ja sen historiasta kiskalle ja juodaan yhdessä päiväkahvit.


Klo 14 Faarao Pirttikangas musisoi soolona. Keikka sisältyy näyttelylipun hintaan.

Tule kokemaan ainutlaatuinen Tarinatiistai Haihatuksessa ja nauti kesäpäivästä taiteen ja tarinoiden parissa!

 

Liput ostetaan Haihatuksen kioskilta tullessa tapahtumaan.

 

Linkki Facebook-eventtiin: https://www.facebook.com/share/LgFvqrEoMyvVk9jB/

Murhafolkkia ja tuomiopäivän bluesia Joutsassa | Kylän Juuret LA 20.7.2024 (Underground-kantri & -roots)

Murhafolkkia ja tuomiopäivän bluesia Joutsassa

 

Lauantaina 20.7.2024 Taidelaitos Haihatusta ylläpitävä Haihatuksen Henki ry järjestää yhdessä Roots and Country Association ry:n kanssa yhdessä Lahdesta lähtöisin olevan Kylän Juuret -minifestivaalin Joutsassa. Kylän Juuret tarjoaa ainutlaatuisen elämyksen underground-kantrin ja roots-musiikin ystäville. Normaalista poiketen tällä viikolla Haihatuksessa ei ole MusaSunnuntaita, vaan Kylän Juuret vietetään lauantaina. Tämän vuoden tapahtumassa esiintyjinä kuullaan murhafolkkia soittava Gallows Dance, kantria ja kansanmusiikkia tarjoileva Hirvikoira Hirvonen sekä tuomiopäivän bluesin säveliin johdattava Uncle Wormwood.

MusaSunnuntaiden ja juhlavuoden kesän päätöskonsertti vietetään 28.7., jolloin Haiha-stagella kuullaan Eläkeläiset, Muovipussi ja DJ Salmelan muovisorvaamo.

 

 

Kylän Juuret -ohjelma

Tänä vuonna festivaalin lavalle nousevat:

  • Gallows Dance: Kouvolasta kotoisin oleva murhafolkin mestari yhdistää okkultistista folkia ja synkkää huumoria. Tämä puoliakustinen yhtye elvyttää vanhaa tarinankerronnan perinnettä murhaballadeilla ja tummasävyisillä duetoilla.

  • Hirvikoira Hirvonen: Pispalan oma Hirvikoira Hirvonen muokkaa vanhat kansanlaulut ja klassikkotekstit energiseksi keitokseksi, jossa blues, punk ja rock’n’roll sulautuvat yhteen.

  • Uncle Wormwood: Jyväskyläläinen artisti, joka tunnetaan doom bluesin ja trash folkin synkästä yhdistelmästä. Hänen musiikkinsa ammentaa elämän varjopuolista ja luo ainutlaatuisen, melankolisen äänimaiseman.

Esiintymisaikataulu

  • Klo 18.00 Portit aukeavat

  • Klo 18.30 Uncle Wormwood

  • Klo 19.30 Hirvikoira Hirvonen

  • Klo 20.30 Gallows Dance

Tapahtumapaikka

Taidelaitos Haihatus sijaitsee Joutsassa, Nelostien varrella, tarjoten hyvät kulkuyhteydet kaikille festivaalivieraille.

Jousitie 68-70, 19650 Joutsa

Liput ja Lisätiedot

  • Ennakkoon: 20 €/15 €

  • Portilta: 22 €/17 €

  • Alle 13-vuotiaat: Ilmaiseksi aikuisen seurassa

Lipun hintaan sisältyy myös pääsy Haihatuksen taidenäyttelyyn.

 
Ennakkoliput Holvista:
https://holvi.com/…/produ…/7351a55e216669731d00bee789ddf949/
 
 

Jatkot

Jatkot pidetään paikallisessa ravintola Kellarissa (Jousitie 39), jossa esiintyy Faarao Pirttikangas. Jatkoille on vapaa pääsy (K-18).

 
Majoitus:
Kahvila ja Majoitus Tmi Tiina Soilu
Lamminmäen Juhla ja Peti
Hotelli Aatto ja Elli
 
Tapahtuman järjestää Roots and Country Association ry
yhdessä Haihatuksen Henki ry:n kanssa.

Tilaa uutiskirje


This will close in 0 seconds

Skip to content