E75 TAIDEBUSSI | Avoin haku taiteilijoille

Euroopan kartta jossa sinisellä piirretty reitti Kreikasta Norjan pohjoisosiin saakka. Kuvan oikeassa reunassa violettisävytteinen piirretty bussi, jonka kyljessä lukee E75 ART BUS

AVOIN HAKU TAITEILIJOILLE:

E75 - matka halki Euroopan

E75 TAIDEBUSSI |E75-taidebussimatka:

Norja (Finnmark) – Suomi – Viro -Latvia – Liettua – Puola – Slovakia – Unkari –
Serbia – Pohjois-Makedonia – Kreikka

Haku päättyy: 6.1.2025

E75 HANKE JA RESIDENSSI

E75 Taidebussi (E75 Art Vehicles) on E75-tietä tutkiva taidematka Euroopan halki. E75 eli Eurooppatie 75 on 5 639 kilometrin pituinen reitti, joka alkaa Vuoreijasta Norjassa ja loppuu Siteíaan Kreetalla Kreikassa.

E75 Taidebussi on Taiteilijajärjestö MUU ry:n ja kulttuurilehti Kaltion hanke, joka on osa Oulu2026
-kulttuuripääkaupunkiohjelmaa. Matka toteutetaan huhti-toukokuussa 2026.
Hankkeessa tuotetaan taiteilijaresidenssit yhdessä kansainvälisen residenssiverkoston kanssa
vuonna 2025 sekä seuraavana vuonna itse taidematka Euroopan E75-reittiä pitkin, vuonna 2026.
Hankkeessa tuotetut uudet taideteokset koetaan matkan varrella. Taiteilijat hankkeeseen valitaan
avoimen haun kautta alkuvuoden 2025 aikana.


Tiet yhdistävät eurooppalaisia kansoja ja ihmisiä toisiinsa. E75-hankkeen myötä luodaan uusia
yhteyksiä niin maantieteellisesti kuin henkisesti: taidebussi yhdistää Välimeren Jäämereen ja
samalla yhdentoista valtion taiteilijoita toisiinsa sekä muihin omien yhteisöjensä aktiivisiin
kansalaisiin. Hankkeessa löydetään ja luodaan avoimen haun kautta teoksia, jotka pohtivat tai
käsittelevät jollain tavalla kaikkia eurooppalaisia yhdistäviä teemoja: eurooppalaista demokratiaa,
rauhan edellytyksiä tai Euroopan mahdollisia tulevaisuuksia. Matkan aikana käsitellään myös
matkustamisen ja kommunikaation teknologiaa ja historiaa.

RESIDENSSIT

E75-projekti tarjoaa taiteilijalle 6-8 viikon residenssijakson huhti-kesäkuussa 2025 sekä
osallistumisen huhti-toukokuussa 2026 E75-matkaan ja teoksen esittämisen matkan aikana (Oulu – Siteía – Vardø – Oulu, 9.4. – 18.5.2026). Työskentelyaika vuonna 2026 ja matkalle osallistumisen kesto sovitaan tapauskohtaisesti. Residenssejä järjestetään eri maissa matkareitin varrella, ja hankkeeseen voivat hakea ammattitaiteilijat reitin maista, joita ovat Norja (Finnmark), Suomi, Viro, Latvia Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Serbia, Pohjois-Makedonia ja Kreikka.
Hakija voi hakea yleisesti kaikkia residenssipaikkoja tai tiettyä residenssiä tarpeidensa ja
työskentelymenetelmiensä mukaan. Residenssiä ei myönnetä hakijan omasta kotimaasta.

Residenssiverkoston jäsenorganisaatioita ovat

  • Pikene på Broen (Kirkenes, Norja),
  • Komafest AS (Vardø, Norja),
  • Laboratoriet for kunst, kultur og stedsutvikling (Vardø, Norja),
  • Gjesteatelieret i Vadsø, Finnmark fylkeskommune (Vadsø, Norja),
  • Taidekeskus KulttuuriKauppila (Ii, Suomi),
  • Taidekeskus Haihatus (Joutsa, Suomi),
  • Instytut B61 & Toruńska Agenda Kulturalna (Torun, Puola),
  • Malý Berlín (Trnava, Slovakia)
  • Μεταξωτό / Metaxoto (Hania, Kreikka).

Residenssiorganisaatioiden esittely tekstin lopussa.

TAITEILIJAT

Avoimessa haussa valitaan yhdeksän taiteilijaa eri maista matkan varrelta. Tavoitteena on saada
monitaiteinen ja vuorovaikutteinen teoskokonaisuus osaksi E75-matkaa. Kuten monialaisen
taiteilijajärjestö MUU ry:n toiminnassa muutenkin näkyvät tässä hankkeessa kuvataiteen uudet muodot, kuten media-, video-, valo-, ääni-, performanssi-, esitys-, yhteisö- ja ympäristötaide.
Esityksellisten, paikkasidonnaisten ja vuorovaikutteisten teosten toteutuspaikkana voi olla niin itse
bussi kuin myös pysähdyspaikat matkan varrella. Kiinnostavaa on myös nähdä hakijoiden joukossa
nettistriimausta käyttäviä hybriditeoksia ja/tai teosehdotuksia jotka dokumentoivat matkaa.

Taiteilijavalinnat tekee työryhmä johon kuuluvat MUU ry:n toiminnanjohtaja Timo Soppela,
Kulttuurilehti Kaltion päätoimittaja Paavo J. Heinonen ja MUU ry:n näyttelytyöryhmän
jäsentaiteilijat Leevi Lehtinen, Terhi Nieminen ja Matti Tainio. Lopulliset taiteilijavalinnat tehdään yhdessä kunkin residenssiorganisaation kanssa.

HAKEMUKSET

Hakemukset vastaanotetaan ainoastaan sähköisellä lomakkeella. Lomakkeeseen täytetään hakijan
yhteystiedot, bioteksti, cv, työnäytteet, linkki portfolioon ja työsuunnitelma, ja mahdolliset toiveet halutusta residenssipaikasta. Hakemukseen on tervetullut linkki taiteilijaa esittelevään videoon,
haastatteluun, podcastiin tai vastaavaan dokumenttiin!
Tavoite on toteuttaa residenssipaikkoja yhdistäviä hybriditapahtumia vuonna 2025, jotka ovat seurattavissa etäyhteyksin. Taiteilijoilla edellytetään olevan valmiudet puhua taiteellisesta
työstään ja olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Erilaisia keskusteluja järjestetään myös kevään
2026 matkan aikana.


Residenssien olosuhteet ja esimerkiksi niiden tarjoamat välineet vaihtelevat. Yleisesti residenssiin kuuluu residenssiorganisaation tarjoamat asuin- ja työskentelytilat, sekä E75-hankkeen maksamat
taiteilijapalkkio, materiaaliraha ja matkakulut. Taiteilijapalkkio on suuruudeltaan 1 500 €/kk (mikäli
hankkeelle myönnetään lisärahoitusta, palkkio korotetaan maksimissaan summaan 2700 €/kk).
Vastaukset annetaan sähköpostitse kaikille hakijoille viimeistään helmikuussa.


Linkki hakulomakkeeseen tekstin lopussa.

E75-MATKA 2026 - TEOSTEN TOTEUTUS

Bussimatkalla organisoijat, taiteilijat ja matkalle tuleva yleisö kohtaavat. Pysähdyspaikoissa
organisoitavien tilaisuuksien ohella ohjelmaa tuotetaan ja lähetetään myös itse bussissa. Autoon
kehitettävä liikkuva lähetysstudio striimaa reaaliaikaisesti linja-autossa käytäviä keskusteluja, ja
erilaiset bussissa tapahtuvat performanssit taltioidaan niin, että niitä voidaan esittää erilaisin
hybridituotannon tavoin laajemmalle yleisölle.


E75 kulkee poikki koko Euroopan Välimereltä Jäämerelle: sen päätepisteet ovat Kreetan itäpäädyn
Siteiassa sekä Norjan Vuoreijassa. Kreetan Haniasta tie jatkuu lauttayhteydellä Ateenaan ja siitä
manner-Kreikan, Pohjois-Makedonian, Serbian, Unkarin ja Slovakian kautta Puolaan. E75
Taidematka kulkee Suomeen Liettuan, Latvian ja Viron kautta – koska tiehen kuuluvaa
lauttayhteyttä Gdanskin ja Helsingin välillä ei tällä hetkellä liikennöidä – ja Utsjoen kautta
Finnmarkiin Varanginniemen itäpäätyyn.

PÄÄJÄRJESTÄJÄT

MUU ry

Vuonna 1987 perustettu MUU ry, valtakunnallinen ja monitaiteinen taidejärjestö, edustaa ja
edistää Suomessa uusia kuvataiteen muotoja. MUU tukee taiteilijoiden ammatti-identiteettiä,
työskentelyä, koulutusta ja verkostoitumista sekä toimii kulttuuripoliittisena vaikuttajana.
Monitaiteisella MUUlla on taidepoliittisesti merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä kuvataiteen
uusien alueiden edistäjänä. MUU ry:n vaikuttamistyön keskeinen tavoite on edistää taiteilijan
asemaa ja toimeentuloa.


MUUssa on 700 jäsentä marraskuussa 2024. Yhdistyksen jäsenmäärä on yli kaksinkertaistunut
2000-luvun aikana. Järjestö ylläpitää MUU Helsinki nykytaidekeskusta, monitaiteista näyttely- ja
tapahtumatilaa Kaapelitehtaalla.

Kaltio ry

Kaltio on Suomen vanhin Helsingin ulkopuolella yhtäjaksoisesti ilmestyvä suomenkielinen
kulttuurilehti, ja yksi Suomen laadukkaimmista. Kaltiolle on myönnetty Vuoden laatulehti -palkinto
vuonna 2008, Kiila-palkinto vuonna 2011, Barentsin neuvoston kulttuuriyhteistyöpalkinto 2019 ja
Oulun sarjakuvaseuran Skrew You -tunnustuspalkinto 2020. Vuoden laatulehti -kilpailussa lehti
vastaanotti kunniamaininnat vuosina 2020 sekä 2022.

Kaltiota julkaisee Kaltio ry, joka on perustettu 1983. Vuosina 1945–1983 Kaltiota julkaisi
Pohjankaltio Oy. Kaltio ry:hyn kuuluu noin 120 jäsentä.

E75 Taidebussi on osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta. Oulu on
Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, yhdessä 39 pohjoisen kunnan kanssa. Tarjolla on
maailmanluokan elämyksiä läheltä, kaukaa ja siitä välistä. Kulttuuria, taidetta ja monipuolisia
tapahtumia koetaan kaupungeissa, kylissä ja luonnossa. Kyseessä on usean vuoden matka, joka
huipentuu vuoteen 2026.

Lisätiedot: oulu2026.eu

Euroopan kartta jossa sinisellä piirretty reitti Kreikasta Norjan pohjoisosiin saakka.

RESIDENSSIPAIKKOJEN ESITTELY

Norja

Huom! Finnmarkissa etäisyydet ovat suurehkoja, joten residenssiin valittavilla taiteilijoilla on hyvä
olla ajokortti, mikäli he haluavat tutustua alueeseen. Paikalliset organisaatiot auttavat vuokra-
auton hankinnassa.


Valittavat taiteilijat työskentelevät kahdessa paikassa kukin: huhtikuussa kaksi taiteilijaa
Kirkkoniemessä (1.–30.4.) ja yksi Vesisaaressa (1.–27.4.), toukokuuksi kaikki kolme siirtyvät
Vuoreijaan.


Pikene på Broen
Kirkkoniemi
1.–30.4.2025


3000 asukkaan kaupungissa yli 30 vuotta toiminut tuottaja- ja kuraattoriorganisaatio, joka
ylläpitää kahta pientä residenssiasuntoa keskustassa toimisto- ja galleriatilojen yhteydessä.
Asunnot toisessa kerroksessa (portaat/tuolihissi). Erikoistuneet niin kuva- kuin esittävään
taiteeseen.

Lisätiedot:
www.pikene.no

Gjesteatelieret i Vadsø
Vesisaari
1.–27.4.2025


Finnmarkin lääninhallinnon ylläpitämä vierasateljee 2 km keskustasta, noin 80 m2 kahdessa
kerroksessa. Tilaa 1-3 ihmiselle. Ateljeetilat, myrkytön graafinen paino sekä keramiikkauunin
käyttömahdollisuus. Yhteistyökumppanina myös Vesisaaren taideyhdistys, joka ylläpitää
galleriatilaa keskustassa.

Lisätiedot:
www.ffk.no/tjenester/kultur-og-kulturarv/kultur/artist-in-residence/gjesteatelieret-i-vadso
www.vadsokunst.no

Uusi taiteilijaresidenssi
Vuoreija
27.4. / 30.4.–31.5.2025


Kehittäjäorganisaatiot Kulturpilot (Laboratoriet for kunst, kultur og stedsutvikling i Vardø) sekä
Komafest ovat järjestäneet pitkään erilaisia tapahtumia Vuoreijassa. E75-taiteilijaresidenssit
pilotoivat uutta residenssiohjelmaa kaupungin keskustassa, 1800-luvulla rakennetussa Mads
Johnsenbuassa, jossa toimii myös Pomorimuseo. Residenssitalossa on tilat enintään kuudelle.
Kulturpilot ja Komafest auttavat soveltuvien työtilojen löytämisessä kullekin taiteilijalle.

Lisätiedot:

www.kulturpilot.no
www.komafest.com

SUOMI

Kulttuurikauppila
Ii
1.4.–31.5.2025


Taidekeskus Kulttuurikauppilan kansainvälinen residenssiohjelma on toiminut lähes 20 vuotta.
Residenssiasuintilat, joissa on kaksi makuuhuonetta ja yhteisiä tiloja, on remontoitu hiljattain. 45
m2 työskentelytila on residenssitaiteilijoiden yhteiskäytössä. Pihapiirissä on Kulttuurikauppilan
kotitaiteilijoiden ateljeerakennus sekä kansalaisopiston tila. Iin keskustaan noin kilometri, Oulun
keskustaan 40 km paikallisbussiyhteys (2,50 €).

Lisätiedot: 
www.kulttuurikauppila.fi/residenssi/tilat

Haihatus
Joutsa
1.4.–15.5.2025


Taidelaitos Haihatus on kolmesta paikallishistoriallisesti merkittävästä rakennuksesta koostuva
kansainvälinen ja rento työskentelyresidenssi E75:n varrella 200 km Helsingistä pohjoiseen.
Haihatuksessa järjestetään tapahtumia, näyttelyitä ja työpajoja ympäri vuoden. Residenssitalossa
on neljä yhden hengen ja kaksi kahden hengen makuuhuonetta sekä tarvittavat yhteistilat.
Erityisesti visuaaliselle ja performanssitaiteelle on runsaasti työtiloja, kellarin ja puutyöverstaan
työkalut ovat kaikkien käytettävissä. Joutsan keskustan palvelut ovat reilun kilometrin päässä.

Lisätiedot:
www.haihatus.fi/residenssi

Puola

Instytut B61 & Toruńska Agenda Kulturalna
Toruń
1.4.–31.5.2025


Torunin kaupungin uusi residenssiohjelma sijaitsee remontoidussa historiallisessa rakennuksessa
alle kahden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Taloon rakennetaan työtiloja musiikille,
pelitaiteelle, tanssille, esittävälle taiteelle ja valokuvalle. Residenssi tuotetaan yhteistyössä
tähtitiedettä ja taidetta yhdistelevän Insityt B61 -järjestön kanssa.

Lisätiedot:
www.tak.torun.pl/co-robimy/projekty/kulturalny-hub
(puolaksi, käytä selaimen käännöstoimintoa)
www.instytutb61.pl/biuletyn/misja_en.php

Slovakia

Mály Berlin
Trnava
1.4.–31.5.2025

 

Mály Berlin on itsenäinen kulttuurikeskus Trnavassa E75:n varrella Trencinin ja Bratislavan välillä.
Keskuksessa on oma näyttelytila ja noin 300 tapahtumaa vuosittain, ja se on erittäin aktiivinen
kansainvälisissä projekteissa. Keskuksen oma residenssiohjelma tarjoaa mahdollisuuksia niin
esittävän kuin visuaalisen taiteen tekijöille sekä tutkijoille ja muille kulttuurialan ammattilaisille.

 

www.malyberlin.sk/en/residences

Kreikka

Metaxoto
Hania
25.4.–6.6.2025


Esittävään taiteeseen keskittyvä, vuonna 2019 perustettu Metaxoto on tanssikoulu, jossa on myös
yhden makuuhuoneen residenssiasunto. Residenssi sijaitsee Mourniésin alueella noin 3 km päässä
Hanian vanhastakaupungista ja rannalta. Talossa on kaksi tanssistudiota (60 ja 160 m2) ja yksi 25
m2 työskentelytila sekä 2 kirjastoa. Metaxoton oma “RiRE – Researcher in Residence” -ohjelma
kutsuu vuosittain 1–2 tutkijaa Haniaan.


www.metaxoto.com
www.instagram.com/metaxoto_

Haku päättyy 6.1.2025!

Linkki hakulomakkeeseen:
https://survey.gruppo.fi/muu/index.php/254688

Tiedustelut:
Timo Soppela, director@muu.fi

Kuvitus: Veli-Matti Ural

Rahoitus varmistui: Kukkiva kylä -hanke tuo elämää ja tapahtumia Joutsan kylälle

Kuvassa vaaleanruskea hellehattu ja vaaleanvihreitä puutarhavälineitä ja ruskea lapionvarsi roikkumassa naulassa. Udustalla keltaisia kukkia. Vehreä yleisilme kuvassa.

Rahoitus varmistui: Kukkiva kylä -hanke tuo elämää ja tapahtumia Joutsan kylälle

Keski-Suomen maakuntahallitus myönsi 22.11.2024 Taidelaitos Haihatuksen Kukkiva kylä -hankkeelle rahoitusta Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Erityisesti hankesuunnitelman vahvuutena nähtiin uudenlaisen, yhteisöllisen ja taidelähtöisen toimintamallin soveltaminen Joutsan keskustan kehittämiseen sekä sen yhteensovittaminen alueen muiden hankkeiden kanssa.

Maakunnallista tukea kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen

Keski-Suomen liiton hallinnoima kehittämisrahasto on merkittävä rahoituskanava hankkeille, jotka edistävät kulttuuria, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Vuonna 2024 rahastosta kohdistettiin puolen miljoonaa euroa kulttuuripainotteisiin hankkeisiin, ja Kukkiva kylä -hanke oli yksi tuen saajista.

Keski-Suomen kehittämisrahasto on maakunnan kuntien vuosittain kartuttama rahasto, jonka varat kohdistetaan strategisten tavoitteiden tukemiseen. Rahoitusta myönnetään pienehköille hankkeille, jotka edistävät maakunnan kilpailukykyä, varmistavat maakunnan strategioiden toteutumista, lisäävät maakunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa, käynnistävät uusia avauksia, sekä edistävät yhteistyötä.

Maakunnallinen tuki on Keski-Suomen liiton mukaan kohdennettu kahden edellisen vuoden tapaan ensisijaisesti yhdistyksille ja säätiöille. Myönnettävän tuen määrä oli 20 000–100 000 euroa hanketta kohti.

Rahastosta myönnettävä tuki mahdollistaa hankkeiden, kuten Kukkiva kylä, toteutuksen ja maakunnallisten tavoitteiden edistämisen.

 

Keski-Suomen liiton verkkosivuilta löytyy lisätietoa rahoituksesta ja hakuprosessista:

https://keskisuomi.fi/rahoitus/keski-suomen-kehittamisrahasto/

Yhteisöllinen puutarha osana Joutsan keskustan kehittämistä

Kukkiva kylä on yhteisöllinen ja monialainen kaupunkipuutarhaprojekti, joka tuo kuntalaiset yhteen kehittämään ja elävöittämään Joutsan keskustaa. Se koostuu kymmenestä erikokoisesta puutarhalaatikosta, joiden hoidosta vastaavat paikalliset yhteisöt ja ryhmät. Puutarhalaatikoiden ympärille rakentuu ympärivuotinen tapahtuma- ja työpajatoiminta, joka tuo alueelle elämää vuoden ympäri.

Hankekokonaisuudessa yhdistyvät luova, monialainen osaaminen sekä taide- ja kulttuurisisällöt yhteisölliseen puutarhanhoitoon ja lopputuloksena syntyy jotakin, mitä voidaan kuvailla käsitteellä ”sosiaalinen veistos”.

Hanketta toteutetaan yhteistyössä Joutsan kunnan kanssa, joka osarahoittaa projektia. Joutsan keskustan kehittämiseen keskittyvä JTF-rahoitettu hanke toimii Kukkiva kylä -hankkeen rinnalla, luoden monialaista yhteistyötä ja synergiaa.

luonnon ja taiteen inspiroimaa yhteistyötä

Kukkivassa kylässä yhdistyvät luova osaaminen ja yhteisötaiteen asiantuntijuus. Paikallisyhdistykset, vastaanottokeskuksen asiakkaat, kouluryhmät, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, ikäihmiset ja muut ryhmät voivat ottaa hoitaakseen istutuslaatikon. Osallistujille tarjotaan opastusta, tapahtumia ja työpajoja esimerkiksi permakulttuurin, kädentaitojen ja taiteen parissa. Talvikaudella yhteisöä aktivoidaan lumiveistosten ja talvisten tapahtumien kautta.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa paikallista yhteisöllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää Joutsan vetovoimaa houkuttelevana ja elävänä kuntakeskuksena.

Esteettömyyteen panostetaan ja muun muassa istutuslaatikot suunnitellaan siirrettäviksi ja helppokäyttöisiksi, ja niiden ympäristöön rakennetaan levähdyspaikkoja ja riittävästi liikkumatilaa myös apuvälineitä käyttäville.

Vehreässä kuvassa istutuslaatikoita, joissa kasvaa kasveja. Pieni lapsi häärää yhden laatikon äärellä kastelemassa kasveja kastelulaitteella.

Kukkiva kylä -hanke luo pysyvän toimintamallin yhteisöille ja yhdistyksille

Taidelaitos Haihatuksen Kukkiva kylä -hanke tähtää pysyvään muutokseen ja alueen yhteisötoiminnan vahvistamiseen. Hankkeen aikana kehitetty konsepti jää elämään hankkeen päätyttyä ja tarjoaa monipuolisen toimintamallin yhteisöllisyyden ja paikallisen kulttuurin edistämiseen.

Kukkiva kylä -konseptin avulla osallistujayhteisöjä rohkaistaan jatkamaan toimintaa itsenäisesti. Heitä kannustetaan järjestämään avoimia tapahtumia ja työpajoja, jotka tuovat yhteisön osaamisen ja taiteelliset ilmaisut näkyväksi. Lisäksi hankkeessa kertynyttä tietoa ja kokemusta voidaan soveltaa vastaavanlaisilla alueilla Suomessa, mikä vahvistaa hankkeen vaikutuksia myös valtakunnallisesti.

Rahoitus ja aikataulu

Kukkiva kylä -hankkeen kokonaisbudjetti on 69 443 euroa, josta Keski-Suomen kehittämisrahaston osuus on 55 565 euroa, eli 80 prosenttia budjetista. Joutsan kunta tukee hanketta 10 500 eurolla, ja loput rahoituksesta tulee Haihatuksen omarahoitusosuudesta. 

Joutsan kunnanhallitus käsitteli hankkeen rahoitushakemusta kahteen otteeseen, joista viimeisimmässä käsittelyssä hankkeelle myönnettiin tuki äänestyksen jälkeen äänin 6–3.

Myönteinen päätös mahdollisti hankkeen päärahoituksen toteutumisen Keski-Suomen kehittämisrahastosta. Pilottihanke kestää marraskuusta 2024 vuoden 2026 lokakuun loppuun ( 1.11.2024–31.10.2026) ja sen tavoitteena on luoda alueelle pysyvä toimintamalli.

Lisätiedot:

Elli Toivoniemi, hankekoordinaattori

elli@haihatus.fi

Mimosa Pale, yhteisötaiteilija

mimosa@haihatus.fi

Haihatus osana syksyn ajankohtaisia taidekeskusteluita

Elli Toivoniemi ja Mimosa Pale pitämässä juhlapuhetta Jyväskylän kaupungintalolla. Juhlava valaistus ja Toivoniemi ja Pale seisovat mikkistandin edessä puhumassa juhlavissa vaatteissa.

Haihatus osana syksyn ajankohtaisia taidekeskusteluita

– yhteisöllisyydestä voimavaroja taiteelliseen työhön

Haihatus on noussut vahvasti esiin Keski-Suomen kulttuurikentän ajankohtaisissa tapahtumissa. Taidelaitoksen johtoryhmän taiteellinen johtaja Mimosa Pale, päätuottaja Elli Toivoniemi ja  Haihatuksen isäntä Risto Puurunen ovat päässeet tänä syksynä keskustelemaan taiteeseen liittyvissä tilaisuuksissa muun muassa taiteellisen työn erityispiirteistä sekä siihen liittyvien tukiverkostojen ja yhteistyön tärkeydestä.

Haihatus edustettuna Keski-Suomen ensimmäisessä kulttuurifoorumissa

Neljä ihmistä istumassa harmailla sohvilla paneelikeskustelussa. Vasemmanpuoleisella henkilöllä on mikrofoni kädessä ja muut kuuntelevat puhujaa. Toiseksi oikealla oleva henkilö on Haihatuksen Risto Puurunen.
Keski-Suomen ensimmäinen kulttuurifoorumi lokakuussa 2024. Kuva: PAULA KINNUNEN

Lokakuussa 2024 järjestetyssä Keski-Suomen ensimmäisessä kulttuurifoorumissa Äänekosken Painotalolla Haihatus oli keskeisesti esillä kulttuurialan toimijana. Foorumissa keskusteltiin kulttuurin tulevaisuudesta ja sen kehittämismahdollisuuksista.

Taiken ja kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen vuosittain julkaisemaa kulttuuribarometri-tutkimusta esitteli foorumissa Cuporen erikoistutkija Minna Ruusuvirta, joka valotti taiteilijan työn osa-alueita ja tulojen moninaisuutta. Keskustelussa taiteilijan työn konkreettisia piirteitä käsittelivät Haihatuksen omistaja, taiteilija-muusikko Risto Puurunen, kuvataiteilija Johanna Juvonen ja näyttelijä Aaro Vuotila, nostaen esiin taiteilijan työn intohimoisen luonteen. Esille tuli myös se, että taiteilijat tekevät paljon palkatonta työtä taiteen tuottamiseksi, mutta vapaa-ajankin merkitys tulisi muistaa, vaikka taide onkin elämän keskiössä.

Tapahtuma toi vahvasti esiin Keski-Suomen kulttuurikentän elinvoiman, ja Haihatuksen aktiivisuus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Keski-Suomen liitto, Taiteen edistämiskeskus ja Äänekosken kaupunki.

Haihatuksen Risto Puurunen esittelemässä Haihatuksen toimintaa Keski-Suomen ensimmäisessä kulttuurifoorumissa Äänekoskella lokakuussa 2024. Puurunen kuvassa vasemmalla mustissa vaatteissa, edessään pystypöytä, jonka päällä kannettavatietokone. Taustalla näkyy kankaalle heijastettu Haihatuksen verkkosivu.
Haihatuksen Risto Puurunen esittelemässä Haihatuksen toimintaa Keski-Suomen ensimmäisessä kulttuurifoorumissa Äänekoskella lokakuussa 2024. Kuva: PAULA KINNUNEN

Haihatuksen puhe Keski-Suomen Kulttuurigaalassa korosti yhteistyön merkitystä

Marraskuun Kulttuurigaala 2024 Jyväskylän kaupungintalon juhlasalissa toi Haihatuksen jälleen valokeilaan, kun sen taiteellinen johtaja Mimosa Pale ja päätuottaja Elli Toivoniemi pitivät juhlapuheen, jossa he korostivat yhteistyön merkitystä nykyajan yksilökeskeisessä maailmassa. Heidän mukaansa taiteilijat, kuten kaikki muutkin, tarvitsevat ympärilleen tukiverkostoa ja erilaisia taitoja, sillä toisen taitoihin ja visioon luottaen ei voi mennä pahasti pieleen. Puheessaan Pale ja Toivoniemi myös haastoivat juhlaväkeä osallistumaan sosiaalisen veistoksen luomiseen – tavoitteena on rakentaa Joutsan keskustaan yhteisöllinen puutarha.

Gaala nosti esiin kulttuurin merkityksen ja sen keskeisen roolin niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tilaisuudessa korostettiin, kuinka kulttuuri vahvistaa yhteisöjä eri mittakaavoissa ja on olennainen osa sivistystä. Tapahtumassa palkittiin ansioituneita taidetoimijoita, jotka ovat tehneet merkittävää työtä maakunnan kulttuurielämän hyväksi.

Tilaisuuden järjestivät Keski-Suomen liitto, Taiteen edistämiskeskus, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto ja Jyväskylän kaupunki.

Elli Toivoniemi ja Mimosa Pale pitämässä juhlapuhetta Jyväskylän kaupungintalolla. Juhlava valaistus ja Toivoniemi ja Pale seisovat mikkistandin edessä puhumassa juhlavissa vaatteissa.
Päätuottaja Elli Toivoniemi ja taiteellinen johtaja Mimosa Pale pitämässä puhetta Keski-Suomen kulttuurigaalassa 2024 . Kuva: TUOMO VUOTEENOMA

Vesa Väänäsen teokset Dorkin puistosta Haihatukseen

Vesa Väänäsen teokset muuttivat Heinolan Dorkin puistosta Joutsan Haihatukseen

- ilmoittaudu vapaaehtoiseksi kunnostustöihin

Vesa Väänäsen tunnetut kierrätysmetalliveistokset on siirretty Heinolan Dorkin puistosta Taidelaitos Haihatukseen.  ITE-taiteilijana tunnetun Väänäsen teokset ovat ilahduttaneet heinolalaisia ja matkaajia yli 20 vuoden ajan, mutta puiston rapistuneen kunnon vuoksi teokset päätettiin pelastaa ja tuoda Joutsaan viime hetkellä Haihatuksen isännän, Risto Puurusen johdolla. Teosten kunnostus käynnistyy pian, ja vapaaehtoisilla on mahdollisuus ilmoittautua mukaan avustamaan kunnostustöissä.

Vesa Väänäsen elämäntyön hedelmät siirtyivät Haihatuksen huomiin. Dorkin puisto on nyt tyhjä. Kuvaaja RIITTA JAATINEN

Ajan kuluminen ja ilkivalta ovat jättäneet jälkensä teoksiin, ja ne aiotaan kunnostaa ennen kuin ne asetetaan esille Joutsassa. Kunnostustyöhön vapaaehtoisten etsintä on aloitettu, sillä laajan teoskokoelman kunnostaminen vaatii oman aikansa.  ”Aloitamme pienempien teosten kunnostamisen mahdollisimman pian kerhomeiningillä. Kunnostamistöistä innostuneet vapaaehtoiset pääsevät meidän opissamme auttamaan Väänäsen töiden pelastamisessa”, teokset Joutsaan noutanut Puurunen kaavailee.

Väänäsen teokset ja niiden entisöinti ovat Haihatuksen väelle tuttuja, sillä hänen töitään on ollut esillä taidelaitoksen pihapiirissä jo useiden vuosien ajan. Keväällä 2024 Haihatukseen saapui 14 nuorta vapaaehtoista eri puolilta Eurooppaa Allianssin nuorisovaihto-ohjelman kautta. He työskentelivät kolmen intensiivisen viikon ajan, auttaen sekä juhlavuoden näyttelyiden rakentamisessa että Väänäsen aiemmin Haihatuksessa jo esillä olleen veistoskokoelman kunnostamisessa. Teokset olivat näytteillä osana juhlavuoden kesänäyttelyä Haihatuksen ITE-pellolla entistä ehoimpina.

Yaroslava Petrushenko kunnostamassa Vesa Väänäsen teoksia Haihatuksen 25-vuotisjuhlavuoteen. Kuva ANNINA MANNILA
Väänäsen töiden kunnostus on Haihatukselle ennestään tuttua. Yaroslava Petrushenko (vas) ja Sarah Le Mée kunnostamassa Vesa Väänäsen teoksia keväällä 2024. Kuvaaja ANNINA MANNILA

Heinolalainen puutarhuri Vesa Väänänen (s. 1949) aloitti taiteen tekemisen vasta nelikymppisenä ja on ollut Taidelaitos Haihatuksen tukipilareita sen alkuajoista lähtien. Sairastuttuaan 2020-luvun vaihteessa jättäytyi tuottelias taiteilija ITE-taiteen tekemisestä.

”Pyrin taiteellani luomaan kuvan havaitsemistani maailmoista. Menetelmäni eivät ole tarkkoja eivätkä tieteellisiä. En kuitenkaan väännä näkemystäni rautalangasta, vaan mieluiten rautatangosta tai -levystä, ja vieläpä käytetystä. Yleensä töissäni on mukana huumoria, ironiaa ja farssia. Minulle ei ole vierasta viimeistellä teoksiani pörssikielen siivittämänä. Joku viisas on sanonut, että poliitikkoja ei voi ironisoida, koska he tekevät sen itse. En kuitenkaan ole voinut vastustaa kiusausta, vaan politiikan ja poliitikkojen edesottamuksista on syntynyt lukuisia teoksia. Kumarrukseni Arkadianmäelle. Valtion virallisena (pers)aukioloaikana en ole käynyt taidekouluja, vaan olen ITE-oppinut. Ilo irti elämästä ja taiteesta. Ilo elämään ja taiteeseen,” Väänänen kuvailee Taidelaitos Haihatuksen 25-vuotisjuhlanäyttelyn katalogissa töitään.

Vesa Väänäselle Haihatus on tuttu paikka vuosien takaa. Kuvassa Väänänen ja toinen Haihatuksen perustaja, Raimo Auvinen, vuonna 2014 Fantasia-talon kunnostustöissä.

ITE-taiteen pioneeri Vesa Väänänen vieraili Taidelaitos Haihatuksen kesänäyttelyn avajaisissa vuonna 2020, kun taiteilija-muusikko Risto Puurunen aloitti kautensa Haihatuksen toiminnanjohtajana. Spontaani keskusteluhetki ITE-taidepellolla johti pieneen haastatteluun, joka julkaistiin uudelleen Haihatuksen 25-vuotisjuhlajulkaisun yhteydessä. Video on katsottavissa alla.

Tule vapaaehtoiseksi teosten entisöintiin

Haihatus etsii vapaaehtoisia auttamaan Dorkin puitosta siirrettyjen Vesa Väänäsen teosten kunnostustöissä. Pelastusoperaatio käynnistyy mahdollisimman pian, ja osallistumishalukkuuden voi ilmoittaa alla olevan linkin kauta. Haihatus on ilmoittautuneisiin yhteydessä tarpeen mukaan. Perehdytämme osallistujat työskentelyyn. Muista kertoa ilmoittautumiskaavakkeessa, jos arvelet sinulla olevan jonkin kunnostustyössä hyödyksi olevan erityistaidon. 

Tule mukaan ja auta säilyttämään ainutlaatuinen Vesa Väänäsen taidekokonaisuus ja elämäntyö!

Fantastiset iltamat: valoa pimeään -konsertti 26.10. + Café Meijerinliiterin pop up -kahvila

Fantastiset iltamat: valoa pimeään -konsertti Haihatuksen Fantasia-talossa

+ Café Meijerinliiterin pop up -kahvila

Taidelaitos Haihatus järjestää lauantaina 26.10. klo 19 Fantastiset iltamat- tapahtumasarjaan kuuluvan konsertin, jossa kuullaan laulaja-lauluntekijöiden musiikkia. Fantastiset iltamat: valoa
pimeään- konsertissa esiintyvät Haihatuksen taiteilijaresidenssissä työskentelevä laulaja-
lauluntekijä Emily Cheeger, Joutsaan muuttanut amerikkalainen laulaja-lauluntekijä Rachel McIntosh sekä laulaja Maija Sydänmaanlakka.

Iltamat aloitetaan Rachel McIntoshin harppusäesteisen musiikin lumossa. Rachel McIntoshin Sysster on unenomainen musiikillinen kokemus, joka kutsuu yleisön tilaan unen ja valveen
rajamailla. Rachelin musiikki elää ja hengittää siinä hetkessä ja tilassa, joka sijaitsee ulkomaailman ja oman itsen välimaastossa. Rachel on amerikkalainen laulaja-lauluntekijä ja oopperalaulaja, joka muutti hiljattain Joutsan Pappisiin.

Rachelin duo-pariksi seuraan liittyy Maija Sydänmaanlakka, Joutsassa asuva musiikkiteatteriin erikoistunut laulaja. Maija on tehnyt laulajan uransa teatterin, musiikin ja musiikkiteatterin parissa ympäri Suomen ja työskennellyt myös useissa kansainvälisissä taiteilijaresidensseissä mm. Argentiinassa, Meksikossa ja Espanjassa.

Konsertti huipentuu Haihatuksen residenssitaiteilijan, Emily Cheegerin Madrïgalsiin. Madrïgals on myös Vuk -taiteilijanimellä tunnetun, New Yorkissa asuvan suomalais-amerikkalaisen laulaja-
lauluntekijä Cheegerin viimeisin inkarnaatio. Madrïgalsin rajoja rikkovassa, kokeellisessa elektronisessa pop-musiikkissa polveilevat, salaperäiset melodiat yhdistyvät helmeileviin,
suurieleisiin sovituksiin, yllättäviin harmoniohin ja syvän tunteelliseen lauluilmaisuun. Cheeger on ehtinyt uransa aikana kiertää monesti Eurooppaa ja myös USA:ta, esiintyen monien maineikkaiden kansainvälisten artistien kanssa samoilla lavoilla.

Lokakuinen Fantastiset iltamat: valoa pimeään -tapahtuma toteutetaan Haihatuksen ja Joutsalaisen Café Meijerinliiterin yhteistyönä. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että iltamissa on tarjolla
musiikkielämysten lisäksi Café Meijerinliiterin pop up -syyskahvilan herkkuja.

Tervetuloa nauttimaan lokakuisesta konsertti-illasta tunnelmallisessa Fantasia-talossa, Meijerinliiterin
satokausiherkkujen ja upeiden naislaulajien seurassa!
Fantastiset iltamat on Taidelaitos Haihatuksen ympärivuotinen tapahtumakonsepti, jonka teema muuntuu kulloistenkin esiintyjien mukaan, kietoutuen musiikkityylien, taidenäyttelyjen,
nykysirkuksen ja performanssin ympärille. Tapahtumapaikkana on Haihatuksen Fantasia-talo.

 

Tutustu Rachel McIntoshin musiikkiin:
https://sysster.bandcamp.com/

Tustustu Emily Cheegerin musiikkiin:
https://youtu.be/mG0smsRQC7g?si=dTsrknODJeL1a4a4

https://youtu.be/IYsJoxuSZvw?si=01VBSKAAct2wwBI4

Fantastiset iltamat: valoa pimeään -konsertti
Lauantaina 26.10.2024 klo 19. Ovet klo 18
Taidelaitos Haihatus, Fantasia-talo: Jousitie 68-70, Joutsa

 

Liput ennakkoon:

Alennusryhmät 10 / peruslippu 18 / Haihatuksen tukilippu 30 euroa:
https://holvi.com/shop/haihatus/section/fantastiset-iltamat/

 

Saatavuuden mukaan konserttipäivänä ovelta: Alennusryhmät 12 / peruslippu 20 / Haihatuksen tukilippu 32 euroa klo 18 alkaen.


Tietoja Café Meijerinliiteristä: www.cafemeijerinliiteri.fi

Tiedote | Haihatus uudistaa toimintamallinsa – johtokolmikko jakaa kasvavan taideorganisaation työt

Haihatus uudistaa toimintamallinsa

– johtokolmikko jakaa kasvavan taideorganisaation työt

Joutsassa sijaitseva Taidelaitos Haihatus on kokenut 25-vuotisen taipaleensa mittapuulla merkittävän uudistuksen. Viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti laajentunut monimuotoinen kulttuuritoiminta kaipaa lisää osaavia tekijöitä toimintansa ylläpitämiseen ja ammattimaisen kehityksen jatkamiseksi. Johtostruktuuria on vahvistettu Haihatuksen omasta yhteisöstä valituilla ammattilaisilla, ja uusi johtokolmikko jakaa vastuun kasvavan taideorganisaation pyörittämisestä.

25-vuotisjuhlavuottaan viettävän Haihatuksen johtorakenne muuttui syyskuusta 2024 alkaen, aiempi toiminnanjohtajan rooli on jaettu kolmen henkilön; hallituksen edustajan, taiteellisen johtajan ja vastaavan tuottajan kesken. Uudeksi taiteelliseksi johtajaksi on valittu kuvataiteilija Mimosa Pale ja vastaavaksi tuottajaksi Elli Toivoniemi.

Taidelaitos Haihatuksen pitkäaikainen toiminnanjohtaja, taiteilija-muusikko Risto Puurunen jatkaa aktiivista rooliaan Haihatuksen toiminnassa kiinteistöjen omistajana sekä Haihatuksen henki ry:n hallituksessa ja Haihatuksen operatiivisessa johtoryhmässä.

Yhteisötaiteilijana toimiva Mimosa Pale työskentelee kuvanveiston ja performanssitaiteen parissa. Kuvataideakatemiasta 2008 valmistunut kuvataiteen maisteri on muuttanut Joutsaan vuonna 2022, työskenneltyään 14 vuotta Berliinissä ja Etelä-Saksassa. Keski-Euroopasta käsin kansainvälisesti toiminut taiteilija on kiinnostunut paikallisuudesta ja kulttuurista ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä.

“Paikallisen yhteistyön edistäminen tukee yhteisöllisyyttä joka on maailmanlaajuisesti kiinnostavaa. Minulle Haihatuksen värikäs historia ja sen toimintaan sitoutuneet ammattilaiset luovat raamit joita on mielekästä lähteä vahvistamaan”, pohtii uusi taiteellinen johtaja Pale.

Pale on ollut mukana Taidelaitos Haihatuksen ja KITA-gallerian toiminnassa jo kahden vuoden ajan vapaaehtoisena, keskittyen erityisesti kansainväliseen residenssitoimintaan sekä KITA-gallerian näyttelyiden järjestämiseen. Näiden roolien lisäksi Pale toimii myös Joutsan kunnassa yhteisötaiteilijana Suomen Kulttuurirahaston tuella. Syyskuussa 2024 Pale astui virallisesti Haihatuksen taiteellisen johtajan tehtävään. Tämä uusi rooli tarjoaa hänelle mahdollisuuden vahvistaa yhteisöllisyyden merkitystä ja luoda uusia yhteistyökuvioita taidekentällä. Pale toimii tehtävässä syyskuuhun 2025 asti.

Haihatuksen johtotiimiin kuuluva vastaava tuottaja Elli Toivoniemi on helsinkiläislähtöinen elokuvatuottaja. Hän on tuottanut kymmeniä elokuvia eri genreissä ja mittakaavoissa, joista monet ovat saaneet merkittävää kansainvälistä huomiota ja palkintoja, mukaan lukien Oscar-ehdokkuuden.

Puurunen viisi vuotta Haihatuksen tirehtöörinä

Vuonna 2019 Taidelaitos Haihatus oli lopetusuhan alla, mutta toiminta sai uuden suunnan, kun Risto Puurunen osti yhdistyksen omistamat kiinteistöt ja otti vastuulleen toiminnanjohtajan tehtävät.

Puurusen kaudella Taidelaitos Haihatuksen toiminta on kehittynyt ja laajentunut. Kansainvälisen taiteilijaresidenssin tilat on kunnostettu ja toimintaa kehitetty eteenpäin. Haihatus on vahvistanut yhteisötaiteen roolia paikkakunnalla mm. kehittämänsä Voimametsä -yhteisötaidenkonseptin kautta ja ottamalla aktiivisen roolin myös Joutsaan tuleville pakolaisille suunnattavan taide- ja tapahtumatoiminnan järjestämisessä.

Haihatus on edistänyt Joutsan kehittymistä kulttuurimatkailukohteena mm. vetämänsä HAIKU-hankkeen myötä ja rakentamalla alueen kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyöverkostoa. Vuonna 2022 Haihatus avasi uuden galleriatilan, Kineettisen taiteen talo KITA:n joka on omintakeisella, tunnistettavalla tyylillään kasvattanut Haihatuksen vuosittaisia kävijämääriä jo lähes 7000 henkilöön. Vuonna 2024 Haihatus palkittiin Suomen Kuvanveistäjäliiton Pro Sculptura-mitalilla.

”Viisi vuotta Taidelaitos Haihatuksen toiminnanjohtajana on ollut uskomattoman antoisa ja opettavainen matka. Tänä aikana olemme yhdessä Haihatuksen tiimin, taiteilijayhteisön ja yhteistyökumppaneiden kanssa kehittäneet Haihatuksen toimintaa mahdollistaen taiteen tekemisen ja kokemisen sen monipuolisissa muodoissaan. On ollut ilo olla mukana ja nähdä läheltä, kuinka Haihatus on vuosien varrella kasvanut merkittäväksi kulttuuritoimijaksi, joka vaikuttaa niin paikallisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin”, Puurunen toteaa.

Katse tulevaisuudessa

Risto Puurunen on ollut keskeisessä roolissa Taidelaitos Haihatuksen toiminnan laajentamisessa ja vakiinnuttamisessa merkittäväksi kulttuuritoimijaksi viime vuosina. Tästä eteenpäin hän jatkaa yhdistyksen toiminnan kehittämistä osana hänen, Palen ja Toivoniemen muodostamaa johtoryhmää, vahvistaen entisestään Haihatuksen asemaa suomalaisessa taidekentässä.

Mimosa Pale näkee yhteisön toiminnan voimavarana: “Uskon että Haihatuksen tärkein voimavara taidesisältöjen lisäksi ovat sen ympärillä oleva yhteisö josta kumpuaa tahto ja into toteuttaa mieleenpainuvia taidekokemuksia yhdessä. Yhteisötaiteilijana haluan tukea ja kasvattaa tätä potentiaalia Haihatuksessa.”

”Olen iloinen, että Haihatuksen taustalla toimiva yhdistyksemme on ottanut uuden askeleen vastaten kasvun tarpeisiin. Näin pystymme viemään Haihatusta eteenpäin entistä vahvemmin, ja samalla tämä muutos antaa minulle enemmän tilaa keskittyä myös omiin projekteihini, kuten Cleaning Women -yhtyeeseen, joka työstää uutta materiaalia,” Puurunen päättää.

Taidelaitos Haihatuksen taustalla toimii yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon kulttuuriyhdistys Haihatuksen Henki ry, joka on perustettu vuonna 2003. Yhdistyksen tarkoituksena on rohkaista taiteen tekemistä ja esille tuomista sekä järjestää taidetapahtumia ja projekteja. Näistä esimerkkinä näyttelytoiminta, musiikkitapahtumat ja kansainvälinen taiteilijaresidenssi. Yhdistys koostuu kulttuurialan ammattilaisista sekä taiteilijoista, jotka ovat sitoutuneet edistämään yhteisöllistä taidetoimintaa.

*Ylhäällä kuvassa: Uusi johtokolmikko luotsaa Haihatuksen toimintaa. Kuvassa vasemmalta oikealle Haihatuksen isäntä ja hallituksen edustaja Risto Puurunen, taiteellinen johtaja Mimosa Pale ja vastaava tuottaja Elli Toivoniemi. Kuva TUOMO VUOTEENOMA

Residenssi: Muutamia paikkoja auki loka-joulukuulle

Lisähaku Syksyn taiteilijaresidenssiin

Muutamia paikkoja auki loka-, marras- ja joulukuussa

Read in English via this link

Äkkilähtö Taidelaitos Haihatuksen residenssiin!

Tälle syyskaudelle on vapautunut muutamia residenssipaikkoja Haihatuksessa, ja tilaa löytyy vielä loka-, marras- ja joulukuun residensseihin kauniissa luontomaisemissa hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Lähetä hakemuksesi mahdollisimman pian!

Hakemuslomake löytyy tämän sivun lopusta.

Jo vuosikymmenen ajan porskuttanut Haihatuksen taiteilijaresidenssi on avoin kaikkien alojen taiteilijoille ja taideopiskelijoille. Haihatus on inspiroiva, kansainvälinen ja rento työskentelyresidenssi keskellä kauneinta Järvi-Suomea, hyvien kulkuyhteyksien päässä Etelästä ja Pohjoisesta. Monipuoliset, koko Haihatuksen alueen ulko- ja sisätiloihin levittäytyvät työskentelytilat tarjoavat mahdollisuuksia monenlaiseen tekemiseen kuvataiteesta näyttämötaiteisiin. Residenssiin voi tulla yksin tai koko työryhmän kanssa.

Residenssimaksut per kuukausi:

  • 660 euroa / 1 henkilö
  • 990 euroa / 2 henkilöä

Kysy työryhmälle erikseen räätälöitävää kokonaishintaa sähköpostitse! Myös lyhyemmät intensiiviperiodit ovat mahdollisia.

Lisätietoja:

Residenssi

residency@haihatus.fi (kirjoita mieluiten englanniksi)

Tervetuloa äkkilähdöllä Haihatukseen, haku syksyn hajapaikoille on auki än-yy-tee-nyt!

Taiteilijaresidenssihakemus

Prices: 660 € per one person per month & 990 € per two persons per month. Read more: https://haihatus.fi/en/residency/#deposit
If you want to come with a companion (kids, pets) or you want to have a bigger room which can also be your workspace, please mention it here

Sponsoriyhteistyön opas taidetoimijoille: käytännön vinkkejä ja sponsorisopimusmalli

Sponsoriyhteistyön opas taidetoimijoille: käytännön vinkkejä ja sponsorisopimusmalli

Taidelaitos Haihatuksen määräaikainen markkinointiviestinnän päällikkö Minna Kuitunen on julkaissut kaikkien hyödynnettävissä olevan sähköisen sponsorioppaan, joka tarjoaa arvokkaita työkaluja ja ohjeita erityisesti taidetoimijoiden sponsoriyhteistöihin liittyen. Kyseinen opas on syntynyt osana Kuitusen Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) kulttuurituotannon opintoja, ja sen tilaajana toimi Taidelaitos Haihatus.

Selkeät askeleet sponsorihankintaan

Viestintään liittyviä töitä jo vuosia tehnyt Minna Kuitunen on ollut mukana Haihatuksen toiminnassa jo puolitoista vuotta erilaisten kulttuurituottajaopintoihinsa liittyvien harjotteluidensa kautta. Hän oli muun muassa mukana toteuttamassa vuoden 2023 Joutsan Joutopäivien sisällöntuotantoa ja osallistui  markkinakonseptin uudistamiseen sekä iltatapahtuman lippukaupan kehittämiseen. Luonnollinen jatkumo olikin työstää myös opinnäytetyö Taidelaitos Haihatukselle.

Kuitusen koostama yksinkertainen opaas auttaa pääsemään alkuun yhteistöissä, sekä tunnistamaan potentiaaliset sponsorit, luomaan vastikkeita ja laatimaan sopimuksia. Oppaan erityisyys on sponsorisopimuspohjamalli,  jonka pohjalta jokainen voi luoda oman sponsorisopimuksensa omiin yhteistöihinsä.

Kuitusen mukaan idea oppaaseen syntyi kahta kautta: tarve helpottaa ja jäsentää taidelaitoksen sponsorihankinnan prosesseja juhlavuoden sponsorihankintaa varten sekä  lisätä kulttuuri- ja taidealalla työskentelevien sponsorihankintaosaamista erityisesti nyt, kun epävakaa maailmantilanne ja toimintakenttä sekä nousevat kustannukset  tuovat haasteita taiteen ja kulttuurin olemassaololle.

 

Vaikka sponsoriyhteistyöt eivät ole oikotie onneen, oppaan keskeisenä ajatuksena on kuitenkin helpottaa yksittäisten taiteilijoiden, taiteen vapaan kentän toimijoiden ja nonprofit -ajatuksella toimivien taideorganisaatioiden sponsorihankintaa, sekä havainnolistaa sponsoriyhteistyön tuomia mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin aloilla. Se sisältää yksinkertaiset toimintaohjeet sponsorihankintaan, joiden avulla yhteistyökumppanuuksia voi kokeilla toiminnassaan, vaikka tämä aihe on ollut ennestään vieraampi. 

 

”Haluan kiittää kaikkia opinnäytetyöhöni panoksensa antaneita tahoja. Hiljainen tieto on tärkeätä saada jaettua eteenpäin, sillä näin voimme edistää koko alan käytänteitä ja luoda uusia mahdollisuuksia menestykselle. Erityiskiitoset haluan antaa Tyynälä Galleryn taustalla toimivan KühlTuli Productions ry:n Terese Kühlille, joka antoi hänen luomaansa Taiteilijaohjelmaan liittyvän ohjeistuksen opinnäytetyöhöni käyttöön, kulttuurialan moniosaaja Maija Sydänmaanlakalle monipuolisesta perehdytyksestä taide- ja kulttuurialalla toimimiseen, sekä sponsorisopimuspohjan hyödyntämisluvasta Turun ammattikorkeakoulun koulutusvastaavalle, Markus Hatakalle”, Kuitunen kiittelee.

 

Opas on luettavissa myös näkövammaisten lukulaitteella

Sponsorioopa on tallennettu PDF/A-muodossa, mikä takaa sen olevan esteetön ja luettavissa esimerkiksi näkövammaisten lukulaitteilla. Voit kuunnella oppaan myös Adoben Acrobat -sovelluksen ”Lue ääneen” -toiminnolla. Tämän toiminnon tarkoitus oli varmistaa, että opas olisi mahdollisimman monen saavutettavissa.

Tutustu opinnäytetyöhön Theseuksessa tästä linkistä.

Sponsoriyhteistyön opas taidetoimijoille luettavissa tästä linkistä.

Kuraattorit | Vuoden 2024 kesänäyttely

Vuoden 2024 kesänäyttelykokonaisuuden kuraattorit

Jubilee – 25 vuotta Haihattelua! -näyttely: Risto Puurunen & Panu Ollikainen

HAIHATUS25 -näyttely: Ali Akbar Mehta, Elham Rahmati, Jenna Jauhiainen & Julius Valve

Voimametsä -näyttely: Kaisa Vigman and workshops Anna Miller

Näkymättömyys -näyttely (Kineettisen taiteen talo KITA): Tuomo Vuoteenoma

JUBILEE - 25 vuotta Haihattelua -osuus

Fantasiatalo, ITE-taidepelto ja piha-alue

Markku Pennasen työt esillä ensimmäistä kertaa koskaan Haihatuksen kesänäyttelyssä. Kuvassa Jubilee-osuutta kuratoineet Panu Ollikainen (vasemmalla) ja Risto Puurunen (oikealla). Kuva: MINNA KUITUNEN

Risto Puurunen

Taidelaitos Haihatuksen toiminnanjohtaja, Jubilee-osuuden kuraattori

 

Haihatus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Merja Metsänen ja Raimo Auvinen aloittivat haihattelun takapihojen taiteen innoittamana vanhalla Nokan koululla Hartolassa 1999 ja vuonna 2000 he muuttivat perheineen Joutsan Koiravuoreen, vanhan sairaalan tiloihin, jossa taidelaitoksen toiminta jatkuu edelleen.

Itse päädyin ensimmäistä kertaa Haihatukseen vasta kesällä 2015, kun sain kunnian osallistua kesätaidenäyttelyyn taitelijan ominaisuudessa. Vietin paikan päällä pari viikkoa aikaa rakennellen teostani Galleriataloon. Tutustuin Merjaan, Raimoon, kuraryhmään ja muihin siihen aikaan toiminnassa mukana olleisiin. Haihatus lumous hulvahti päälleni satasella! Mikä miljöö! Mikä meininki! Mitä porukkaa!

Sittemmin vierailin silloin tällöin Haihatuksessa ohikulkiessani. Paikka oli ihastuttava, mutta minua kävi sääliksi Merjan ja Raimon asema loputtomassa taiteen taksvärkissä. Lupasin mielessäni itselleni, että tuollaiseen tilanteeseen en ainakaan itseäni konsanaan aja.
Ja tässähän sitä ollaan – ja ollaan oltu kohta viisi vuotta. Haihatus porskuttaa eteenpäin vankan vapaaehtoisten ja taiteen ammattilaisten joukon voimin luoden Joutsaan monipuolisesti kulttuurikokemuksia. Tarjolla on ollut niin nykytaidetta, sirkusta, ITE-taidetta, kineettistä taidetta, konsertteja, performansseja, valotaidetta, työpajoja, yhteisötaidetta….

Toivottavasti tämä kulttuurikentän villivarsa ei koskaan kasva ihan aikuiseksi! Tervetuloa juhlistamaan Haihatuksen 25-vuotista taivalta ja nauttimaan kulttuurista!
tirehtööri

HAIHATUS25-näyttelyosuus

Galleriatalo ja sen ympäristö

HAIHATUS25-näyttelyosuuden kuratoineet Julius Valve, Ali Akbar Mehta, Elham Rahmati ja Jenna Jauhiainen kesänäyttelyn avajaisissa (2024). KUVA Uzair Amjad
HAIHATUS25-näyttelyosuuden kuratoineet (vasemmalta) Julius Valve, Ali Akbar Mehta, Elham Rahmati ja Jenna Jauhiainen kesänäyttelyn avajaisissa (2024). KUVA Uzair Amjad

Ali Akbar Mehta

HAIHATUS25-osuuden kuraattori

Kuinka tulla yhteen epävakaassa maailmantilanteessa?
Millaisia ovat uudet tavat nähdä ja kokea maailmaa, joita muokataan nimissämme tai joita muokkaamme itsellemme ja muille?

Taiteellinen työskentely ja tutkimus ovat nykyään yhä enemmän kietoutuneet järjestelmiin ja erilaisiin ympäristöihin. Yhteistyö ja tieteenalojen välinen toiminta ovat keskeisiä teemoja. Lisäksi tunnustamme nyt, että maailman suurimmat ongelmat – ne, joilla on merkitystä – ovat kaikki järjestelmällisiä ongelmia. Järjestelmät muokkaavat maailmanjärjestystä, joka nykyään perustuu kansalaisoikeuksien riistoon, nekropoliittisiin, eli toisia tappaviin ja toisia säästäviin hallituksiin, jotka asettavat etusijalle turvallisuuden ja ”riskienhallinnan” hyvinvoinnin sijaan, yhteiskunnallis-poliittis-oikeudellisiin hallintarakenteisiin, teknologian ohjaamiin nopeusjärjestelmiin ja rajapolitiikan hallinnointiin pidättämisen ja sääntelyn prosesseina

Yksi rakenteellinen ongelma on se, miten nämä tekno-poliittiset järjestelmät vaikuttavat ympäröivään maailmaan ja siihen, kuinka koemme, ymmärrämme ja opimme siitä. Näyttelyssä nähtävä mikronarratiivi, joka muodostuu Joss Allenin, Sheung Yiun, Adnan Mirzan, Bruno Moreschin ja Bernado Fontesin töistä, pyrkii horjuttamaan näitä vaikutuksia. Nämä neljä teosta esittävät yhdessä järjestelmäkriittisiä tekno-poliittisia kertomuksia, jotka tuovat esiin kysymyksiä historiasta, muistista, kodista, todellisuudesta, kaupallisesta arvosta, riistokapitalismista ja ”hallinnan strategiasta”, ja pyrkivät laajentamaan yhteistyön ja tieteenalojen välisen tietämisen tapoja.

 

Lue Mehtan pidempi kuraattorin tervehdys englanniksi tästä linkistä.

Elham Rahmati

HAIHATUS25-osuuden kuraattori

 

Miten taiteelliset käytännöt voivat luoda hoivaverkostoja, jotka mahdollistavat yhteisesti rakentuneiden, keskinäisriippuvaisten yksilöiden tahdon korjaamisen, uudelleenrakentamisen ja vastarinnan ja solidaarisuuden kehittämisen yhä vihamielisemmiksi muuttuvissa ympäristöissä ja ylitsevuotavien negatiivisten tunteiden kokemusten keskellä ja niiden jälkeen? HAIHATUS25-näyttelyyn tein yhteistyötä taiteilijoiden ja elokuvantekijöiden kanssa, joiden työt käsittelevät identiteettejä, henkilökohtaisia tarinoita, tieteenaloja ja ideoita, jotka erilaisten näkemysten kautta tutkivat juuri näitä kysymyksiä. He tunnistavat ja haastavat tunteet, joita ei pitäisi tuntea, koska ne voivat herättää kriisejä ja häiritä odotuksia siitä, keitä olemme ja millaisia elämämme pitäisi olla. He tarjoavat koskettavia pohdintoja ihmissuhteiden dynamiikasta, romanttisesta rakkaudesta ja sen monista vivahteista, kaipuusta ja kuulumisesta, sukupolvien traumoista, feministisistä sisaruuksista ja kansainvälisten solidaarisuuksien kuvittelusta.

Bogna, Juliana, Golrokh, Jade, Minjee, Nayab, Paola, Uzair, August, Anna ja Samra ovat kaikki niiden monien taiteilijoiden joukossa, joiden läsnäolo, teokset ja näkökulmat ovat viime vuosina vähitellen muuttaneet Suomen taidekentän jännittävämmäksi, leikkisämmäksi, vastaanottavaisemmaksi ja subversiivisemmaksi tilaksi (joka nykyään on ehkä vähän vähemmän varautunut kohtaamisiin). Haluaisin uskoa, että meidän kaikkien kesken vallitsee ymmärrys: pelkästään kokemuksen jakaminen ei kaada muuria, mutta se voi ehdottomasti auttaa meitä jatkamaan eteenpäin. Kuten Sara Ahmed sanoo: ”Kun löydämme toisemme, niin paljon muuta tulee mahdolliseksi.”

Jenna Jauhiainen

HAIHATUS25-osuuden kuraattori

 

Tämä näyttely on kuratoitu Palestiinan kansanmurhan varjossa. Lokakuusta 2023 lähtien olemme todistaneet päivittäin länsimaiden räikeää rasismia, joka ilmenee tilanteen vähättelemisenä ja Israelin Gazassa tekemän etnisen puhdistuksen mahdollistamisena. Tästä syystä on entistä tärkeämpää rakentaa kulttuurista resilienssiä sisällyttämällä mahdollisimman monia eri näkökulmia ja kokemuksia taiteeseen, jonka päätämme asettaa esille.

Tämän näyttelyn kuratoinnissa minua kiinnostivat erilaiset ruumiilliset kokemukset ja radikaali pehmeys nykypäivän yhteiskunnallisten olosuhteiden käsittelyssä. Alma Tuuva eli @pikakahvimemegirl on vallankumouksellinen meemitilin ylläpitäjä, joka haastaa ajatteluamme työstä ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Gabrielė Gervickaitė on kyborgi, jonka taiteen keskiössä on biopolitiikka. Gülbeden Kulbay tunnetaan kulinaarisista teoistaan, joita nyt tarjoillaan gallerian keittiössä. Minni Välipakka on mediataiteilija, jolla on kokeellinen ote aistikokemusten ja neurodiversiteetin käsittelyssä.

Kaikki yllä mainitut taiteilijat ovat minulle tuttuja aiemmista yhteistyöprojekteista. Uskon kuitenkin yhteensattumiin, joten kuratoin tähän näyttelyyn myös Piergiorgio Colonen, jonka teoksiin törmäsin sattumalta toisessa kodissani Roomassa, Italiassa, viime talven aikana. Hänen kiinnostuksensa kiveen ja valoon taiteensa materiaaleina on jotain, mitä voimme helposti tarjota täällä Suomessa – kesäiset yöttömät yöt Euroopan vanhimman peruskallion päällä.

Julius Valve

HAIHATUS25-osuuden kuraattori

 

HAIHATUS25 -näyttelyssä nähdään ja kuullaan moninaisia ääniä, jotka jäävät usein keskustelukulttuurin marginaaleihin. Suomessa jo pelkästään ulkomaalaisen kuuloinen sukunimi vaikuttaa radikaalisti mahdollisuuteen saada töitä. Intersektionaalisuus, Kimberly Crenshawn nimeämä ja mustien feministien, kuten Combahee River Collectiven, bell hooksin ja monen muun kehittämä käsite kuvailee tilannetta, jossa erilaiset sosiaaliset olosuhteet, intersektiot, luovat risteytyessään kumulatiivisesti sortavampia elämäntilanteita. Valkoisuus, tai pikemminkin valkoinen etuoikeus, on asia, jolle on sokea ellei itse kärsi sen vaikutuksista. Valkoisten yhteiskuntien rasistinen retoriikka politiikassa, maahanmuuttolainsäädännön tiukentaminen, Suomen kolonialistinen tapa käsitellä saamelaisalueita, itsemäärittelyä ja politiikkaa sekä haluttomuus tuomita Israelin tekemää kansanmurhaa Gazassa ovat kaikki valkoisesta ylivallasta nousevia käytäntöjä, joita perustellessa naamioidaan ”objektiivisiksi mielipiteiksi”.

Kapitalistisissa ja patriarkaalisissa yhteiskunnissa toiseuttaminen tapahtuu myös muissa risteymissä: alempaan luokkaan syntyminen määrää tulevaisuuden tulotason, transsukupuolisuus, queer-identiteetti, neuroepätyypillisyys tai naiseus voivat vaikuttaa terveydenhuollon ja muihin elämän tarpeisiin, vammaisuus voi estää liikkumasta tai vuorovaikuttamasta maailman kanssa, joka on suunniteltu vammattomille. ei-inhimillisenä eläimen oikeudet ja elämänkaaren päättää ihmiset, ja niin edelleen. Meidän tulee aidosti tunnustaa yksilöiden väliset kykyjen ja mahdollisuuksien erot ja pyrkiä kohti tasa-arvoisempaa ja reilumpaa maailmaa.

Voimametsä -osuus

Kaisa Vigman

Voimametsä-yhteisötaideprojektin kuraattori, taiteellinen tuottaja sekä ohjaaja

 

Kaisa Vigman (s. 1966) on hartolalainen kulttuurin monityöläinen, jonka sydämen
lähellä on lasten ja nuorten ohjaustoiminta. ”Hyvien asioiden ja ilon täytyy jakautua mahdollisimman monelle” -moton mukaisesti työskentelevällä Kaisalla on itsellään
opetusalan tausta. Hän on muusikko, kirjoittaja ja käsityöläinen – ja innostunut
videoiden sekä äänikirjojen tekemisestä ja tuottamisesta. Hän on myös pikkuisen
kaheli viiden lapsen mummo.

Haihatuksen Voimametsä- yhteisötaideprojekti alkoi lasten ja nuorten matalankynnyksen taideprojektina vuonna 2021. Ensimmäisenä vuonna mukana oli alun toistakymmentä nuorta. Koronapandemian jälkeen kävi ilmi, että yksinäisyys ja syrjäytymisen vaara ei koskettanutkaan enää vain lapsia ja nuoria – ja näin nähtiin tarpeelliseksi mahdollistaa yhteisötaideprojektiin osallistuminen kaikille halukkaille. Sitten syttyi Ukrainan sota.

-Tänä päivänä Voimametsä on kuin suuri sateenvarjo, jonka alla on runsaasti erilaista taidetoimintaa, kertoo Voimametsän projektikoordinaattori Kaisa Vigman ja jatkaa:

– Tämä koko homma lähti vapaaehtoistyöstä – halusta tehdä jotain hyvää ja mahdollistaa mahdollisimman monelle yhteistä, mielekästä tekemistä ja onnistumisen iloa. Voimametsän alueelle rakentuva näyttelykokonaisuus on oma, itsenäinen osansa Taidelaitos Haihatuksen kesänäyttelyä. Kuluneiden neljän vuoden aikana toimintaan on osallistunut tavalla tai toisella lähes sata henkilöä ikähaitarilla 8-68 vuotta, eikä ketään ole käännytetty pois. Ohjaaja-kollegana on alusta asti toiminut Ella Keihäsniemi.

– Ensimmäisenä vuonna saatiin nuorten kanssa tuunattua OssiBussi uuteen uskoon ja hieno siitä tulikin. Sen ulkoasun suunnitteli tuolloin 6.luokalla ollut Lempi Peltonen. Nyt sekä Lempi että Ella ovat mukana uusina, nuorina taiteilijoina tämän kesän Jubilee-juhlanäyttelyssä, iloitsee Kaisa Vigman.

Juhlavuoden Voimametsä on erityinen, sillä mukaan on lähtenyt ammattitaiteilijoita, joiden teosten rakentamisessa voimametsäläiset toimivat apukäsinä ja samalla nuorten omien teosten tekemiseen on tarjolla ammattimaista ohjausta.
Voimametsän “Unia ja unelmia”- yhteisötaideprojektiin on osallistunut mm. Joutsan Yhtenäiskoulun nuoria ja Toimintakeskus Helperin asiakkaita, vapaaehtoisista koostunut ukrainalais-suomalainen sekakuoro, yksittäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia – mummoja ja pappoja – sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kansainvälisen nuorisovaihdon vapaaehtoisia.

Anna Miller

Taidetyöpajat ja tapahtumat

 

Kun sota Ukrainassa syttyi ja Joutsaan perustettiin pakolaisten vastaanottokeskus, Voimametsän vapaaehtoistoiminnassakin tapahtui uusi käänne. Haihatuksen taiteiljaresidenssissä asuva taiteilija ja toisinajattelija Anna Miller (RU) alkoi suunnitella ja järjestää erilaisia, koko perheelle sopivia taidetyöpajoja ajatuksenaan luoda yhteenkuuluvaisuutta ja yhteisöllisyyttä taidetoiminnan keinoin. 

-Olen aina haaveillut tälläisestä paikasta kuin Haihatus, jossa asioista jotakuinkin samoin ajattelevat ihmiset auttavat toisiaan ja tekevät yhdessä taidetta, kertoo Anna.

Hänen koordinoimanaan Haihatuksessa alettiin järjestämään myös yhteisiä juhlatilaisuuksia joulunvietosta kevättalven Maslenitsa-juhliin.

 

Näkymättömyys-osuus

KITA-galleria

Tuomo Vuoteenoma

KITA-gallerian taiteellinen johtaja

 

Tuomo Vuoteenoma on joutsalainen monitaiteilija ja Kitagallerian taiteellinen johtaja. Hän soveltaa laajasti erilaisia materiaaleja veistoksiinsa, jotka saavat usein innoituksensa mielikuvituksellisista ja fiktiivisistä kehyskertomuksista. Teokset ovat lähes aina liikkeeseen perustuvia. Hän on kouluttautunut teolliseksi muotoilijaksi ja toiminut muusikkona, mutta on myöhemmin yhdistänyt ilmaisuvoimansa omintakeiseksi kuvataiteeksi Kitagalleriassa, jonne hän tuottaa useita teoksia vuosittain. Hänen taidettaan nähdään myös gallerioissa ja kulttuurikeskuksissa ympäri Suomen.

Tilaa uutiskirje


This will close in 0 seconds

Skip to content